Hiljainen viikko, jota ennen kutsuttiin piinaviikoksi, alkaa palmusunnuntain tapahtumista, jolloin kaikki on vielä hyvin. Jeesus ratsastaa riemusaatossa aasilla Jerusalemiin, ja palmunoksia levitetään punaiseksi matoksi hänen kulkuväylälleen.

Noihin palmunlehviin pohjautuu myös tämän sunnuntain virpomisperinne, jossa meillä käytetään pajunoksia.

Viikon aikana kerrataan läpi Jeesuksen kärsimystietä jokailtaisissa ahtikirkoissa. Ahti on muunnos latinan sanasta actus, joka tarkoittaa näytöstä. Kärsimyshistoria on perinteisesti jaettu kuuteen lukuun eli ahtiin, siis näytökseen.

Tänä vuonna ahtikirkkoja ei seurakunnassa järjestetä.
Suosituin hiljaisen viikon jumalanpalvelus on perinteisesti ollut kiirastorstain messu, jolloin eletään Jeesuksen kuolemaa edeltävää päivää ja kerrotaan ensimmäisen ehtoollisen asettamisesta.

Katolisessa kirkossa kiirastorstai on erityinen ripittäytymispäivä, mihin viittaa sen suomalainen nimi, joka tulee ruotsin sanasta skära, puhdistaa.

Kansanperinteen mukaan kiirastorstaina kannattaa ajaa kiira, pahansuopa henkiolento, pois pihapiiristä.

Ja kun puhutaan messusta, silloin jumalanpalvelukseen kuuluu ehtoollisen viettäminen. Messu-sana on otettu uudelleen luterilaisen kirkon käyttöön, käyttihän Lutherkin sitä sanaa.

Sanajumalanpalveluksesta puhutaan silloin, kun siihen ei sisälly ehtoollisen viettoa.

Sanajumalanpalveluksessa keskitytään Jumalan sanan esillä pitämiseen ja rukoukseen, myös musiikin keinoin.

Tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa kaikki pääsiäisen ajan verkossa lähettämämme jumalanpalvelukset ovat sanajumalanpalveluksia.

Pitkäperjantai, Jeesuksen kuolinpäivä, on koruton. Kirkkotekstiilit ovat mustia, kynttilät sammutetaan kiirastorstain messun päätteeksi eivätkä urut soi. Kärsimystie on pimeimmillään.

Myöskään mitään kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan toimiteta pitkäperjantaina eikä lankalauantaina.

Lankalauantain nimi on luultavasti syntynyt muinaisruotsin pitkäperjantaita tarkoittavan langafredagher -sanan pohjalta.

Ensimmäisenä pääsiäissunnuntaina valo loistaa taas ja urut pauhaavat ylösnousemuksen riemua. Siitä alkaa pääsiäisviikko.

Maanantaina kirkoissa vietetään toista pääsiäispäivää, jolloin muistetaan sitä, kuinka ylösnoussut Jeesus ilmestyi opetuslapsille ja häntä seuranneille naisille.

Kirkkovuodessa on kolme jaksoa, jotka on nimetty joulun, pääsiäisen ja helluntain mukaan. Kirkkovuodessa draaman kaari alkaa adventista, Jeesuksen odotuksesta.

Dramaattiset vaiheet keskittyvät pääsiäiseen ja jatkuvat Pyhän Hengen vuodatuksella ja seurakunnan syntymisellä helluntaina.

Kirkkovuosi päättyy tuomiosunnuntaihin.

Artikkeli Pääsiäisnäytelmä etenee jakso kerrallaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.