Dávid Stinner (vas.), Lili Varga, Rebekka Pöhlmann ja Károly Tóth Unkarin Sopronin luterilaisesta seurakunnasta vierailivat Seinäjoella kirkkoherra Ari Aurasen virkaanasettamisviikonloppuna joulukuussa.

Seinäjoen kokoinen Sopronin kaupunki sijaitsee Itävallan rajan tuntumassa, noin tunnin ajomatkan päässä Wienistä. Sopronista saapuivat kirkkoherran virkaanasettamisen juhlaviikonlopuksi Seinäjoelle kirkkoherra Károly Tóth, pastori Rebekka Pöhlmann, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Dávid Stinner ja nuorten edustaja Lili Varga.

‒ Vierailu sisälsi virkaanasettamisjuhlallisuuksien lisäksi hieman historiaa ja arkkitehtuuria, mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluja, hyvää ruokaa, ja tietenkin saunomista ja avantouintia, summaa kirkkoherra Károly Tóth.

Virkaanasettamisjuhlassa eräs seurakuntalainen tuli kertomaan pastori Pöhlmannille vierailleensa useaan otteeseen Sopronissa.

‒ Meiltä löytyi yhteisiä tuttujakin, iloitsee Pöhlmann.

Pitkä ystävyys

Seurakuntien välillä vallitsee lämmin ystävyys. Seinäjoen ja Sopronin seurakuntien välinen sopimus on viimeksi allekirjoitettu vuonna 2019 ja pian on jälleen päivittämisen aika. Vuodesta 2012 aktivoituneet vierailut ja yhteydenpito seurakuntien välillä on ollut ensisijaisesti nuorisotyöpainotteista. Nuorten ryhmä on tehnyt matkan Seinäjoelta Soproniin säännöllisesti kahden vuoden välein. Myös kirkkoherra Ari Aurasen suunnitelmissa on tervehdyskäynti Unkarissa.

‒ Ystävyys on iso asia seurakunnallemme ja nuorillemme, ja se tulee historiansa vuoksi jatkumaan ja vahvistumaan entisestään, iloitsee kirkkoherra Tóth.

Vastavuoroisesti sopronilaisten nuorten ryhmä on vieraillut Seinäjoella kaksi kertaa vuosina 2015 ja 2019. Seuraava Seinäjoen-vierailu on suunnitteilla tulevaisuudessa – se tapahtuu mahdollisesti jo ensi kesänä, kun joulukuun vierailulla nuoria edustanut Lili Varga saapuu vahvistamaan suomen kielen osaamistaan rippileirille.

Sopronin luterilaisen seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Dávid Stinner osallistui itse nuorten ryhmän matkalle vuonna 2000. Jo tuolloin yhteys Seinäjoen seurakunnan kanssa oli olemassa.

‒ Seurakuntien välinen yhteys ja nuorten matkat ovat säilyneet ohjelmassa, vaikka ihmiset ovat vaihtuneet, iloitsee Stinner.

Hänen poikansa on ollut myös Seinäjoella vierailulla.

‒ Upea kokemus yhdistää meitä, hehkuttaa Stinner.

Kokemustenvaihtoa

Ystävyysseurakuntatyö on kurkistus ystäväseurakunnan arkeen. Se on ideoiden, käytäntöjen ja isojen asioiden jakamista, sekä yhdessä iloitsemista.

‒ Asioita ja käytäntöjä on hyvä nähdä itse paikan päällä, ottaa opiksi ja painaa sydämeensä, vinkkaa Pöhlmann.

Seinäjoen seurakunnan Sopronin-kävijät ovat päässeet näkemään, miten ja millä tavalla kaikki ikäryhmät toimivat seurakunnassa yhdessä.

‒ Sopronissa on muun muassa seurakunnan oma päiväkoti, alakoulu ja vanhainkoti, kertoo nuorisotyönjohtaja Pete Ketola.

Sopimus kirkkojen välillä

Sopronin luterilainen seurakunta on pieni verrattuna Seinäjoen seurakuntaan, jonka jäsenmäärä on suurin piirtein sama, kuin koko Unkarin luterilaisessa kirkossa on jäseniä. Rippikoulun käy Sopronissa vuosittain 50 nuorta, kun Seinäjoella kävijämäärä on 700. Kokoerosta huolimatta yhtäläisyyksiäkin seurakuntien välillä löytyy.

Seurakuntien välistä ystävyyttä vahvistaa kirkolliskokouksen toukokuussa hyväksymä ja viime syksynä allekirjoitettu yhteistyösopimus Unkarin luterilaisen kirkon kanssa. Suhteen rakentumisen taustalla on luterilaisten kirkkojen välinen yhteys Euroopassa. Suurin osa ystävyysseurakuntasopimuksista onkin solmittu juuri Unkarin, Viron tai Inkerin luterilaisten kirkkojen seurakuntiin.

Ystävyysseurakuntatyö on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälisen työn muodoista. Ystävyysseurakuntatyön tarjoama nuorisovaihto on turvallinen mahdollisuus tutustua ihmisiin ympäri maailman.

‒ Nuorilla on nykypäivänä hurjan paljon mahdollisuuksia, joiden runsaus voi jopa ahdistaa. Nuorisovaihdossa nuori oppii itsestään ja toisistaan paljon, kertoo Pöhlmann.

Ystävysseurakuntatoiminta

• Kirkon kansainvälisen työn muoto.
• Toteutuu pääasiassa luterilaisten seurakuntien välillä.
• Sisältää esimerkiksi yhteistyötä, vastavuoroisia vierailuja, työntekijävaihtoa, hengellistä yhteyttä ja esirukousta.
• Toiminnan ytimessä ovat keskinäinen yhteys ja vuorovaikutus.
• Seinäjoen seurakunnan ystävyysseurakuntia ovat Unkarin Sopron, Saksan Schweinfurt ja Inkerin kirkon Hietamäki.

Artikkeli Ystävyyttä arjessa ja juhlassa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Suurin muutos edellisvuoteen oli seurakuntien vapaaehtoisina lahjoituksina kokoamat varat, joissa nousua oli peräti neljä miljoonaa euroa. Talousarvioavustuksetkin olivat nousseet hieman, mikä on ilahduttavaa tiukassa taloustilanteessa. Testamenttilahjoitukset olivat ennätyskorkeat 6,5 miljoonaa.

Monimuotoista ja monen kokoista toimintaa

Järjestömme ovat varsin eri kokoisia ja toimintatavoiltaan monimuotoisia. Uusin tulokas on Evankelinen lähetysyhdistys ELY, joka vasta toukokuussa 2023 on solminut ensimmäisen sopimuksensa Kirkkohallituksen kanssa. Tämä toteutui sen jälkeen, kun kirkolliskokous oli marraskuussa 2022 todennut että ELY täyttää lähetysjärjestöksi hyväksymisen kriteerit.

ELY on kooltaan pienin (osuus lähetysjärjestöjen ulkomailla tekemästä työstä 0,92 %) ja myös nuorin järjestöistä, sillä se on perustettu vuonna 2008. Perustamisen syy liittyy Suomen Evankelisluterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) pappisvirkaa koskeviin päätöksiin.

Ruotsinkielinen Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF) on ELY:n tavoin melko pieni (osuus lähetysjärjestöjen ulkomailla tekemästä työstä 1,82 %). Tämä selittyy kieliperustaisuudesta.

SLEF palvelee Porvoon hiippakunnan seurakuntia ja toisaalta evankelisen liikkeen ruotsinkielisiä. Se saa esimerkiksi seurakuntien talousarvioavustuksia lähes yksinomaan ruotsinkielisiltä seurakunnilta tai yhtymiltä, joissa on ruotsinkielisiä seurakuntia.

Viidennen herätysliikkeen piiristä nousseet Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (osuus 10,89 %), Medialähetys Sanansaattajat (osuus 7,27 %) sekä Lähetysyhdistys Kylväjä (osuus 13,6 %) ovat kukin hieman parantaneet tulojen kehitystä, Kylväjä selvästi. Samoin Kylväjän osuus ulkomailla tehtävästä työstä on noussut merkittävästi

Suurin ja laaja-alaisin lähetysjärjestöistä on Suomen Lähetysseura (SLS), jonka volyymi on yli puolet kahdeksan lähetysjärjestön kokonaisuudessa. Tämä näkyy sekä saaduissa tuloissa (osuus lähetysjärjestöjen tuloista 54,6 %) että osuudessa lähetysjärjestöjen kansainvälisessä työssä, joka on 52,6 %.

Diakoniselta pohjata missionaarisuutta toteuttava Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on onnistunut kasvattamaan erityisesti kansainvälisten rahoituslähteiden osuutta yli 33 miljoonaan euroon. Sen kokonaispanos on kaksi kolmannesta koko kansainvälisen työn kokonaisuudesta ollen yli 60 miljoona euroa vuonna 2022.

Järjestöt eroavat toisistaan myös teologisilta painotuksiltaan, erityisesti pappisvirkaa sekä avioliitto- ja seksuaalietiikkaa koskevissa linjauksissa. Niiden osalta käydään useimmiten keskustelua seurakuntien tehdessä päätöksiä talousarvioavustuksista. Samat aiheet nousevat myös julkisuuteen.

Järjestöt sitoutuvat perussopimuksessa noudattamaan kirkon ”tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttaa kirkon hyväksymää lähetyksen peruslinjausta (s.o. Yhteinen todistus 2023) ja sen toimintaperiaatteita”. Näiden pohjalta seurakunta voi luoda oman kriteeristönsä, jonka mukaan se perustelee päätöksensä. Tärkeää on päätösten läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys.

Iloitsemme vahvasta panoksesta

Edelleen kirkko voi olla ylpeä sen sopimusjärjestöjen kyvystä suunnata varoja siihen, miksi ne on valittu kumppaneiksi. Maailmanlaajan kirkon työyhteydessä meillä on paljon osaamista ja taloudellisia resursseja jaettavaksi sinne, missä kirkot ja järjestökumppanit osaavat ruohonjuuritason työn. Tästä kasvaa se kokonaisuus, jossa toteutamme missionaarisuutta globaalisti. Samalla meillä on mahdollisuus oppia uudenlaista teologian tekemistä,

Järjestöt käyttivät saamistaan tuloista keskimäärin 82,3 % itse ulkomaiseen työhön ja loput 17,7 % tukitoimintoihin Suomessa (mm. viestintä ja varainhankinta) sekä yleishallintoon (hajonta on välillä 60–92 %). Tämä on kansainvälisestikin verrattuna erinomaisen hyvä prosentti.

Taloustilastoihin liittyviä kaavioita voit katsoa täältä.

Artikkeli Jälleen vahva panos maailmanlaajan kirkon toimintaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.