Oletko lapsuudesta saakka tähyillyt tähtiin?
Olen, mutta vakavammin ryhdyin harrastamaan tähtien tarkkailua aikuisiällä. Olen myös kuvannut tähtitaivaan himmeitä kohteita, kuten erilaisia tähtisumuja. Valokuvaus on haastavaa, mutta toki helpottunut digikameroiden kehityksen myötä.

Missä Jyväskylässä voi bongailla avaruutta?
Kuuta ja planeettoja voi bongailla vaikka kaupungin keskustassa, mutta kaikessa komeudessaan yötaivas näyttäytyy pimeissä paikoissa hieman kauempana kaupungin keskustasta. Esimerkiksi Jyväskylän Siriuksen Nyrölän observatorio on oikein hyvä paikka yötaivaan havainnointiin.

Mikä on upein kokemuksesi tähtitaivaan parissa?
Tänä keväänä näin ensimmäistä kertaa täydellisen auringonpimennyksen. Se oli kyllä vaikuttava kokemus. Myös monet havainnot ja valokuvat ovat tarjonneet onnistumisen iloa. Oman nimen saaminen tähtitieteellisen julkaisun kirjoittajaksi ensimmäistä kertaa oli sekin hienoa.

Onko tähtiharrastus yhteisöllistä vai yksinäistä puuhaa?
Havaintojen tekeminen on monesti melko itsenäistä, mutta observatorioiden ylläpito, uusien havaintolaitteiden rakennus ja merkittävien havaintojen julkaisu vaativat monien harrastajien panosta ja usein tähtitieteen ammattilaisten tukea. Ne ovat tiimityötä parhaimmillaan.

Mitä muuta teet kuin tähyilet taivasta?
Käyn päivätöissä ja pyrin pitämään kuntoani yllä muun muassa pyöräilemällä töihin päivittäin, myös talvella. Olen Jyväskylän Sirius ry:n hallituksen jäsen ja tähtiharrastukseen kuuluu myös erilaisia tilaisuuksia, talkoita, tähtinäytäntöjen pitämistä ja niin edelleen.

Sait hiljattain tähtitieteellisen Ursa ry:n palkinnon ensimmäisestä harrastajien tekemästä aurinko­kunnan ulkopuolisen tähdenlennon havaitsemisesta. Missä teit havainnon?
Se tapahtui Nyrölän observatorioon rakentamallani automaattisella meteorikameralla. Visuaalisesti en nähnyt meteoria. Monesti aamuisin tarkastan edellisen yön kuvat ja tuona aamuna kuvasaaliissa oli poikkeuksellisen pitkä viiru, jonka ainutlaatuisuus selvisi vasta myöhemmin Ursan tulipallotyöryhmän tutkimuksissa.

Miltä tuon Stella Arcti -palkinnon saaminen tuntui?
Yllättävältä ja arvokkaalta. Vuosien varrella se on myönnetty monille tunnetuille tähtitieteen harrastajille, ja tuntui hämmentävältä päästä palkittujen joukkoon.

Mikä olisi upein juttu, minkä toivoisit kaukoputkessa näkyvän?
Hienoa olisi löytää jotain, mitä kukaan muu ei ole vielä löytänyt. Nykyisin harrastajien on kuitenkin haastavaa löytää uusia kohteita, sillä maailmalla on paljon automaattisia havaintolaitteita, jotka kuvaavat koko taivaan joka yö. Upeaa­ olisi päästä johonkin oikein pimeään paikkaan havaitsemaan visuaalisesti isolla kaukoputkella monia eri kohteita. Pallomaiset tähtijoukot ovat esimerkiksi todella kauniita, kuin timantteja.

Artikkeli Taivas täynnä timantteja julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tähtitaivas on aina ollut minulle loputtoman kauneuden lähde. Pimeänä ja kuuttomana syysyönä tähdet luovat kontrastin ympäröivään pimeyteen. Tähtitaivasta on katseltu läpi historian, joten jotain erityistä siinä on. Ikuinen kysymys lienee, katsooko joku joltain toista tähteä kiertävältä planeetalta takaisin?

Kenelle tähtiharrastus sopii?

Mielestäni kaikille. Toki kiinnostus ja uteliaisuus tähtitaivasta, avaruutta ja maailmankaikkeutta kohtaan yhdistää harrastajia. Jollekin harrastus voi olla alan uutisvirran ja kirjallisuuden seuraamista ja toiselle kaukoputkella tähystämistä.

Onko tähtiharrastus kallista välineurheilua?

Tärkeimmät välineet ovat oma mieli ja silmät. Suurin osa harrastajista ei omista kaukoputkea. Suuria summia saa uppoamaan etenkin, jos hurahtaa tähtivalokuvaukseen. Tähtiharrastusyhdistysten tähtitornien ansiosta kalliita laitteita ei tarvitse ostaa itse. Esimerkiksi Jyväskylän Siriuksen jäsenillä on mahdollisuus käyttää laitteistoja omatoimisesti.

Onko Jyväskylässä tähtitorneja tai observatorioita?

Jyväskylän alueella on kaksi tähtitornia: Rihlaperän tähtitorni keskussairaalan lähellä ja Nyrölän tähtitorni Nyrölässä. Lisäksi Hankasalmella sijaitsee etäkäytettävä observatorio. Kaikki ovat Jyväskylän Siriuksen omistamia.

Ovatko ne avoimia kaikille?

Rihlaperän tähtitornissa järjestetään kaikille avoimia tähtinäytöksiä marraskuun alusta maaliskuun loppuun joka sunnuntai klo 19–20, mikäli sää on selkeä. Olemme myös pitäneet joka syksy joko Hankasalmen tai Nyrölän tähtitornin auki yleisölle kansainvälisellä avaruusviikolla, jota vietetään joka vuosi lokakuussa.

Mitä taivaalla näkyy juuri nyt?

Tähän aikaan taivaalla erottuu esimerkiksi Andromedan galaksi, jonka voi havaita vähävaloisessa ympäristössä paljain silmin. Keskiyöllä taivaalle nousee Orionin tähdistö, jossa sijaitsee kiikarilla helposti erottuva kaasusumu M42. Planeetat ovat tällä hetkellä ikävästi auringon lähistöllä ja matalalla horisontissa, joten niiden havaitseminen on hankalaa.

Mitä eroa on tähtitornilla ja observatoriolla?

Käytännössä sanat tarkoittavat samaa. Sanana observatorio on kansainvälisempi, joten siihen törmää useammin.

Mitä omista tähtihavainnoistasi pidät tärkeimpänä?

En järjestä havaintojani tärkeysjärjestykseen, koska lähinnä havaitsen vain omaksi ilokseni. Muistan toki, kun sain havaittua ensimmäistä kertaa Uranuksen ja Neptunuksen. Olin vihdoinkin havainnut kaikki aurinkokunnan planeetat.

Onko Jyväskylässä tehty merkittäviä havaintoja?

Jyväskylän Sirius on löytänyt taivaalta kaksi uutta asteroidia: löytöpaikan mukaan nimetty (22978) Nyrola ja yhdistyksen perustajajäsenen mukaan nimetty (103422) Laurisiren. Lisäksi vuonna 2000 havaitsimme maailman ensimmäisenä harrastajaryhmänä toista tähteä kiertävän planeetan eli ekso­planeetan. Hankasalmen observatoriolla jäsenemme onnistui havaitsemaan toisena harrastajana maailmassa gammapurkauksen jälkihehkun.

Suurin haaveesi harrastukseen liittyen?

Haaveilen uuden taivaankappaleen löytämisestä, kuten kai kaikki harrastajat. Asteroideja on omassa aurinkokunnassamme rajallinen määrä, ja niiden kartoitus on edennyt vauhdikkaasti. Sen sijaan aurinkokunnan ulko-osista saapuvat kartoittamattomat komeetat ovat otollisempia löydettäviä. Eniten haaveilen eksoplaneetan havaitsemisesta.

Miten itse innostuit tähtiharrastuksesta?

Innostus syttyi lapsuudessa. Muistan, että luin ahkerasti aiheesta, ja sitä ennen katselin kuvia. Alku oli kaiketi hyvä, sillä harrastus on säilynyt tähän päivään asti.

Mukavin muisto, joka liittyy harrastukseen?

Se on varmaan erään komeetan valokuvaaminen. Yritin kuvata komeettaa syrjäisessä paikassa enkä onnistunut. Olin jo lähdössä pois, kun havaitsin sen. Pysäytin auton ja ryhdyin napsimaan kuvia, ja sain lopulta kelpo otoksia.

Artikkeli Loputon avaruus kiehtoo uteliaisuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.