Katedraalimaisin tunnelma löytyy Taulumäeltä, jossa vastuukanttorina työskentelee Jukka Hassinen. Hassinen kehuu työpaikkansa urkujen sointia mahtavaksi. 

Äänen lisäksi urkujen välillä huomaa eroja myös niitä soitettaessa.

– Suomesta löytyy isompiakin kirkkoja, mutta harvassa paikassa uruista lähtee yhtä suurenmoinen ääni kuin meillä Taulumäellä.

– Nämä urut tuovat kirkkoon suuren, katedraalimaisen vaikutelman. Sointi tuntuu täyttävän koko rakennuksen. Äänten väri on samaan aikaan voimakas, jylhä ja lempeä, hän ihastelee. 

Tavallisen kirkkovieraan korva voi havaita eroja eri urkujen välillä, mutta kanttoreilla on harjaantuneen kuuntelun lisäksi kirjaimellisesti sanoen näppituntuma soittimeen. 

– Äänen lisäksi urkujen välillä huomaa eroja myös niitä soitettaessa. Esimerkiksi Taulumäellä ääni tulee painalluksen jälkeen melko paljon jäljessä. Täytyy siis jonkin aikaa harjoitella ja soittaa, ennen kuin siihen viiveeseen tottuu, Hassinen kuvaa.

Soittajan kokemusta voisi vastuukanttorin mukaan verrata vaikkapa autolla ajamiseen. Kun kaikki autotkaan eivät tunnu samalta, niin eivät urutkaan.

Taulumäen uruissa on samaan aikaan letkeä ja laadukas tunnelma.

– Jos jonkin mielikuvan autoilun puolelta voisi hakea, niin ehkä Taulumäen urkujen soittaminen muistuttaa kuta kuinkin 1950-luvun amerikanraudalla ajelua, Hassinen naurahtaa.

– Taulumäen uruissa on samaan aikaan letkeä ja laadukas tunnelma. Kun soittaa, tuntee sen, että siellä on voimaa takana, vaikka meno säilyykin yhtä aikaa leppoisana. 

Jyväskylän seurakunnan kirkkojen vanhimmat urut, Kangasalan Thulén urkutehtaan laatutyö vuodelta 1904, löytyy Korpilahden kirkosta.

– Sointi on vakaa ja koneisto on hyvin tehty ja toimiva. Se toimii parhaiten virsisäestyksessä ja pienimuotoisissa romanttisissa sävelmissä, Jukka Hassinen tietää. 

Välillä urkurakentamisessa harhailtiin liikaakin kokeilujen kanssa. Kuten talonrakentamisessa, myös urkutehtailla ruvettiin tekemään voimakkaita uudistuksia 1960-luvun kieppeillä.

– Tuolla aikakaudella tehtiin hyviäkin urkuja. Yksi sellainen soitin löytyy Jyväskylän kaupunginkirkosta. Mutta tuli myös monia epäonnistumisia. 

Epäonnistuneeksi kokeiluksi Hassinen kuvaa Säynätsalon kirkon urkuja. Säynätsalon kirkosta purettiin aikanaan alkuperäinen soitin. Muutosten yhteydessä näköyhteys kirkon päätytornin ikkunaan estyi. 

Nyt kirkko remontoidaan ja sinne tilattavat uudet urut aiotaan sijoittaa jälleen vanhalle paikalle. 

– Remonttia on suunniteltu yhdessä Museoviraston kanssa ja urut palautetaan arkkitehdin piirtämään kohtaan, jolloin myös näköyhteys palautuu. Tarjouskilpailun kautta kirkkoon saadaan aivan uusi soitin, mikä on hyvin tervetullut asia.

– Vanhat urut olivat aikanaan urkutehtaan harjoitustyö ja niiden sointia voisi kuvata suoraan sanoen kehnoksi. 

Kaiken kaikkiaan urut merkitsevät Jukka Hassiselle paitsi työntekoa, myös harrastusta. 

– Sain lapsena kuulla Rääkkylän kirkossa upeiden urkujen sointia. Ja kun minua sitten kysyttiin 15-vuotiaana tuuraamaan kesäksi kotipaikkakunnan kanttoria, ymmärsin soittaessani lopullisesti, miten upea soitin urut on.

Ulkomaisista kokemuksista kanttorin mieleen nousee Pariisin Notre Dame, jonka urkujen pauhaava sointi täytti unohtumattomasti koko jättimäisen tilan.

– Kerran sain soittaa myös Hollannissa vanhaa historiallisen ajan soitinta, joihin oli runsaalla lyijyn käytöllä rakentamisessa saatu aivan mahtava, laulava ääni.

Uusimmat Jyväskylän kirkkojen urut löytyvät Kuokkalasta. Niiden sointia Jukka Hassinen kehuu hienoksi ja tunnelmaltaan ”ranskalaisromanttiseksi”. 

Artikkeli Urut ovat uljas soitin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.