– Muualla Jyväskylässä ei taideta tarjota nokipannukahvia. Se on meidän erikoisuutemme, sanoo Arttu Laaksokari Tiimiakatemiasta.

Pikkupakkanen ja hohtavat hanget houkuttelevat ulkoilemaan. Monen saapasparin kulku vie talvisin kohti Jyväsjärven rantaraittia, satamaa ja Kotakahvilaa. Jyväsjärven jäärata innostaa luisteluun ja potkukelkkailemaan, kunhan jäätilanne sen sallii. Hiihtäjät suuntaavat jääladulle, ja lenkkeilijät ja kävelijät kulkevat Rantaraittia talvellakin.

– Meillä piipahtaa paljon sataman alueella ulkoilevia. Varsinkin lapsiperheitä käy. Vakikävijät tulevat kahville joka viikonloppu, Laaksokari kertoo.

Laaksokari opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa liiketaloutta toista vuotta. Hän pyörittää Kotakahvilaa 14 opiskelukaverinsa kanssa. Yhdessä he muodostavat projektitoimisto Potentian, yhden Tiimiakatemian osuuskunnista.

Ajattelemme olevamme töissä, emme opiskelemassa.

Laaksokarin mielestä Tiimiakatemian oppimismalli toimii hyvin. Perinteisiä tenttejä ei ole, vaan opittu osoitetaan näytöillä. Kaikki toiminta rakentuu tiimiyrityksen ympärille. Ei ole myöskään opettajia vaan valmentajia, jotka ohjaavat pohtimaan vinkeillä ja kysymyksiä esittämällä. Opiskelijat lukevat paljon kirjallisuutta ja kirjoittavat esseitä.

– Ajattelemme olevamme töissä, emme opiskelemassa. Oppiminen tapahtuu tiimin yrityksissä. Voin jatkossa kertoa siitä, mitä olen tehnyt, eikä tarvitse vain listata suoritettuja kursseja.

Kotakahvila vuokraa ulkoilijoille potkukelkkoja ja retkiluistimia monoineen. Kahvilan oheen suunnitellaan ulkoilutapahtumia, akustisia keikkoja ja brunsseja.

– Jossain vaiheessa talvea haluaisimme tuoda alpakoita tänne vierailevien iloksi, mahdollisesti myös huskyajelua. Olisi upeaa saada tähän yhteyteen sauna ja avantouintimahdollisuus, Laaksokari kaavailee.

Kahvilan toivotaan tuottavan voittoa, mutta rahan tavoittelu on Laaksokarin mielestä väärä lähtökohta toiminnalle.

– Kun asioita tekee hyvin ja panostaa niihin, hyvä tulos ja menestys tulevat perässä.

Artikkeli Satamassa tuoksuu nokipannukahvi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.