Sait paljon huomiota Liekinheitin-jumppavideosta, jossa ohjaat vesijumppaa
Suomen euroviisukappaleen tahtiin.
Yllättikö suosio sinut?
Kyllä se vähän yllätti. Tiesin, että tapa, jolla
jumpan vedin ja heittäydyin
mukaan, voi herättää mielipiteitä.

Olet saanut asiakkailtasi nimen liikunta-artisti. Miltä se kuulostaa?
Se kuulostaa tosi hyvältä ja olenkin ottanut sen itselleni käyttöön. Haluan, että liikuntahetki on enemmän elämys kuin ohjaus. Artisti-termi
kuvaa tätä aika hyvin. Muiden artistien tapaan, haluan tuottaa elämyksiä. Minä vain teen sitä liikunnan kautta.

Mikä on yleisin tekosyy, jonka olet kuullut, jos joku ei halua liikkua?
Yleensä sanotaan, että ei ole aikaa tai on kiireitä. Olen työskennellyt paljon 30–50-vuotiaiden naisten sekä elämäntapamuutosta kaipaavien asiakkaiden kanssa. Moni laittaa muut itsensä edelle, vaikka kaiken pitäisi lähteä ensin itsestä ennen kuin voi huolehtia muista.

Mitä liikuntaryhmiä ohjaat?
Ohjaan pääsääntöisesti eläkeläisryhmiä, kuntosali- ja vesijumpparyhmiä
sekä annan uimaopetusta. Yrittäjänä vedän treeniryhmiä ja teen
valmennuksia.

Haluat laittaa myös itsesi likoon ohjatessasi muita?
Ohjatessani laitan itseni fyysisesti ja henkisesti todella koville. Jostain
tulee se into heittäytyä. Se ottaa, mutta myös antaa todella paljon.

Miten motivoit ihmisiä, joita liikunta ei lähtökohtaisesti kiinnosta?
Ensin selvitetään taustatekijät, ja mistä motivaation puute johtuu. Lähdetään liikkeelle pienin askelin. Mikä voisi tuoda iloa arkeen? Ikääntyessä meidän on pakko huolehtia voimantuotosta. Se lähtee ensimmäisenä kehosta.

Olet sanonut, että haluat muuttaa käsitystä monista
liikuntalajeista. Millaisia ennakkoluuloja ihmisillä on?
Joidenkin liikuntalajien harrastamisesta on tehty liian vakavaa. Esimerkiksi
vesijumpasta monella on käsitys, että käydään vähän kevyesti
jumppaamassa. Se on kuitenkin yksi siisteimpiä liikuntamuotoja,
josta voi saada todella hauskaa. Vesi itsessään on ihmisille ilon lähde,
ja kun siihen yhdistetään musiikki, siitä voi saada irti vaikka mitä.

Mistä palosi liikuntaan on lähtöisin?
Pikkupojasta asti olen liikkunut pallon perässä päivät pitkät. Yläasteella
jo mietin, että enhän mä osaa mitään muuta kuin liikkua. Se oli ykkösjuttu ja nautin siitä. Mietin, voisiko liikunnasta tehdä ammatin ja tässä sitä ollaan.

Aamuveryttely vai iltalenkki?
Iltalenkki. Olen enemmän iltaihminen.

Mitä kesääsi kuuluu?
Varmaan lomailen, teen treenejä ja liikun itse monipuolisesti ulkona. Nautin kesästä, se on parasta aikaa.

Artikkeli Jumppaava ilontuoja julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Mitkä ovat Jyväskylän suurimmat haasteet ensi vuodelle?
Keväällä päättynyt valtuustokausi oli talouden tasapainottamisen kausi. Paukut voidaan nyt laittaa uusien työpaikkojen luomiseen ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Työllisyyden nostaminen ja työttömyyden laskeminen ovat edelleen päähaasteita.

Miltä Jyväskylä näyttää vuonna 2025?
Kankaan alue on rakentunut pidemmälle ja siellä on pari tuhatta työpaikkaa. Hippoksella sijaitsee Pohjoismaiden paras liikuntatilojen kokonaisuus. Keskustassa ratapihan kattaminen on lähtenyt liikkeelle. Kaupunki on edelleen vetovoimainen, kansainvälinen opiskelijakaupunki.

Haluatko jatkaa Jyväskylän kaupunginjohtajana työurasi loppuun?
Ihan rehellisesti: en osaa sanoa. Minulla on kahdeksan vuoden määräaika tässä hommassa. Tehdään se aika töitä ensiksi rauhassa ja katsotaan sitten. Olen määräajan päättyessä, vuonna 2023, 53-vuotias, joten miksei sitä voisi vielä jotakin muutakin uran aikana tehdä.

Miten saat työt pois mielestä ja rentoudut?
Liikunta, lukeminen ja perheen parissa touhuaminen ovat harrastuksiani. Urheilulehtien lukeminen on mielestäni kaikkein paras keino rentoutua työpäivän jälkeen. Molemmat urheilun viikkolehdet tulevat kotiini. Jokaiselle on tärkeä päästä välillä irti työasioista. Kuntosalilla ja lenkillä käyn aina kun ehdin. Koripalloa pelasin nuorena Tampereella, mutta sitä ei oikein enää paikat kestä.

Olet Pirkkalasta kotoisin, opiskellut Turussa, työskennellyt aiemmin Porissa ja Helsingissä. Miten päädyit Jyväskylään?
Kyllä varmaankin jyväskyläläinen vaimoni oli keskeisin tekijä sille, miksi hain Jyväskylästä apulaiskaupunginjohtajan paikkaa.

Milloin tiesit, mikä sinusta tulee isona?
Kuten monien muidenkin ihmisten uratarinoiden kohdalla, myös itselläni on paljon sattumaa mukana. Lukion alkuvuosina jo päätin, että menen oikikseen opiskelemaan. Ajattelin tuolloin päätyväni asianajajaksi, en virkamieheksi, enkä ikinä ainakaan kaupunginjohtajaksi.
Hain valmistumiseni jälkeen useita työpaikkoja. Sitä sitten päätyy sattumien kautta jonnekin. Minä päädyin Poriin maakuntaliittoon ja sieltä myöhemmin ministerin erityisavustajaksi.

Sinulla on kaksi kouluikäistä poikaa, jotka harrastavat urheilua. Puhutaanko teillä aamupalapöydässä politiikasta vai jalkapallosta?
Urheilusta puhutaan enemmän, harvoin politiikasta. Pojat joskus kyselevät politiikasta, mutta sitä ei olla haluttu ainakaan tuputtaa. Tuskin monikaan haluaa puhua kotona työasioista, vaan mieluummin ihan jostakin muusta.

Puolisosi työskentelee kansanedustajana Helsingissä. Miten arjen pyörittäminen onnistuu lasten kanssa, jos työpäivät venyvät iltaan asti?
Kyllä me aika tarkkaan joudumme kalenterit joka sunnuntai täsmäämään, kun työmenojen lisäksi lapsia pitää kuljettaa iltaisin liikuntaharrastuksiin. Ihan hyvin se on itse asiassa silti sujunut. Tilanne helpottaa onneksi koko ajan, kun lapset kasvavat, ja iso kiitos menee tietysti hyville tukiverkoille.

Artikkeli Jyväskylällä pyyhkii nyt hyvin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.