Itsemurhia voidaan ehkäistä toimivilla, oikea-aikaisilla perus- ja erityistason palveluilla. Kohtaamalla ihmisiä heidän elämäntilanteissaan ja kuulemalla heitä, saattamalla tarvittaviin palveluihin sekä vahvistamalla selviytymistä. Myös tukemalla ihmisten arkea muun muassa erilaisilla tukitoimilla ja muilla matalan kynnyksen palveluilla, joita ovat esimerkiksi mielenterveyspalvelut, kotipalvelut, kriisiapu, sosiaalipalvelut, nuorten palvelut sekä helpottamalla palveluiden saatavuutta asiakkaille (esimerkiksi palvelujen saaminen ilman ajanvarausta).

Miten itsemurhaa yrittänyttä parhaiten autetaan?

Tärkeää on, että itsemurhaa yrittäneen kanssa käsitellään itsemurhayritys tai itsetuhoiset ajatukset mahdollisimman pian itsemurhayrityksen jälkeen. Terveydenhuollon arvioinnista tulee käynnistyä tarpeen mukainen suunniteltu hoito, jossa itsemurhaa yrittänyttä tuetaan hänen elämäntilanteensa huomioiden. Liian usein itsemurhaa yrittänyt jää vaille suunnitelmallista tukea ja hoitoa.

Entä itsemurhan tehneen läheiset?

Itsemurhan tehneiden läheisten avun saannin turvaaminen on jokaisen ammattilaisen vastuulla. Kriisikeskuksesta saa kriisiapua välittömästi. Lisäksi tukea saa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä erilaisista järjestöistä muun muassa Surunauha ry – Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheiset ry:stä, Nuoret Lesket ry:stä ja Suomen Mielenterveysseurasta. Surunauha on kehittänyt uuden ilmaisen Lohtu-mobiilisovelluksen, jolla voi pitää yhteyttä muihin itsemurhan tehneiden läheisiin suoraan älypuhelimilla tai tableteilla.

Itsemurhien ehkäisypäivän tavoitteena on vähentää itsemurhiin liittyvää leimautumista. Kuinka suuri ongelma leimautuminen on?

Itsemurha on aina vakava asia ja se on peruuttamaton yksittäisen ihmisen ratkaisu. Itsemurhakuolemaa on vaikea hyväksyä ja siihen liittyy monia tunteita. Usein syyllisyyden tunteet voivat olla hyvin voimakkaita. Lisäksi häpeän ja vihan tunteet voivat viivästyttää surun tunteiden kokemista. Itsemurha on traumaattinen kriisi läheisille. Kriisikeskuksen näkökulmasta leimautuminen ei ole itsemurhiin liittyvä ensisijainen ongelma.

Jos itsemurha käy mielessä, mitä tehdä?

Jos ajattelet itsemurhaa, niin puhu ajatuksistasi jollekin läheisellesi tai ulkopuoliselle henkilölle. Hakeudu keskusteluapuun esimerkiksi kriisikeskukseen, työterveyteen, terveydenhuoltoon tai muihin auttaviin tahoihin. Myös internetissä on mahdollisuus keskustella esimerkiksi Tukinetissä (www.tukinet.net) tai Mielenterveystalo.fi:ssä. Mikäli et kykene itse hakemaan apua, soita hätänumeroon 112.

Uskomuksen mukaan se, joka uhkailee itsemurhalla ei sitä kuitenkaan tee. Pitääkö tämä paikkansa?

Itsemurhalla uhkailu pitää aina ottaa vakavasti. Jos joku kertoo sinulle, että hän ajattelee tai suunnittelee itsemurhaa, kuuntele ja keskustele hänen kanssaan rauhallisesti. Kerro mahdollisuuksista saada apua ja rohkaise ulkopuolisen avun piirin. Jos itsemurhalla uhkaava ei ota vastaan apua, soita 112.

Kuinka paljon Suomessa tehdään itsemurhia? Mistä tämä johtuu?

Keskimäärin itsemurhia tehdään kahdesta kolmeen päivässä. Miesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten, sillä kolme neljästä itsemurhan tehneestä oli miehiä. Itsemurhayrityksiä on vuosittain 10–15-kertainen määrä itsemurhiin nähden.
Itsemurhilla on monia sosiaalisia ja yksilöllisiä sekä yhteisötason taustatekijöitä, muassa työttömyyttä, taloudellisia ongelmia, yksinäisyyttä, parisuhde- tai mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä tai väkivaltaa.

Kriisikeskus Mobile, Jyväskylä (014) 266 7150.

Artikkeli Itsemurhalla uhkailu pitää ottaa aina vakavasti julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.