Sanoillaan kolmen pojan isä ja intohimoinen teatteriharrastaja tarkoittaa sitä, miten tärkeää miesten olisi jakaa kokemuksiaan isänä olemisesta. Itse hän on pohtinut isyyttään syvällisesti vuosien ajan. Mäki kokee etenkin isien keskinäiset keskustelut arvokkaiksi.

– Kun itse opettelin elämää oman avioeroni jälkeen, olisin tarvinnut isyyteeni ja miehuuteeni tukea muilta.

– Jo pelkkä isäksi tuleminen ja vauvaperheen arki tuo haasteita parisuhteelle ja jaksamiselle. Silloin vuorovaikutus toisten kanssa, joilla on samoja kokemuksia, voi auttaa jaksamaan, Mäki pohtii.

Petäjävedellä­ asuva Markus Mä­ki kertoo itse osallistuneensa useille seurakuntien ja järjestöjen parisuhdekursseille, joissa esimerkiksi keskustelut saunassa miesten kesken ovat ruohonjuuritason tärkeää vertaistukea.

– Jopa tärkeämpään kuin luennot ja tehtävät, hän tuumii.

Isän roolista puhumisen tarpeesta syntyi hiljattain käsikirjoitus monologinäytelmään Isäksiriisuttu. Sen ensi-illan olisi tarkoitus olla, jos koronarajoitukset sallivat, Jyväskylässä maaliskuussa Teatteri Eurooppa Neljässä.

Teatteri antoi näyttämönsä Mäen käyttöön ilmaiseksi, sillä lipputulot esityksistä menevät kaksoset, kolmoset tai neloset saaneita perheitä tukevalle Suomen Monikkoperheet ry:lle.

Isäksiriisutun myötä Mäki palaa paitsi isyyden kysymyksiin, myös rakkaan teatteriharrastuksensa pariin.

– Aloitin 1990-luvun lopulla Jyväskylään muutettuani tekemään pantomiimia seurakunnallisissa tilaisuuksissa. Valkoinen maski ja valkoiset hanskat, sellaista mitä näkee katuteatterissa, Mäki kuvailee.

– Sitten ajauduin kuin vahingossa harrastajateatterin tekemiseen. Jyväskylän Ylioppilasteatterissa sain tehdä monenlaisia rooleja, muun muassa Volter Kilven Jäällävaeltajan, josta jäi kova palo monologien tekemiseen.

Uskon, että miehillä on paljon puhuttavaa ja koettavaa, jos sille vain annetaan tilaa.

Ruuhkavuodet, opiskelu, työt ja lasten syntymät sysäsivät teatteriharrastuksen syrjään, mutta kipinä jäi elämään.

Mäestä tuli isä ensi kertaa vuonna 1998. Kaksospojat syntyivät yhdeksän vuotta ensimmäisen lapsen jälkeen.

– Koen, että jo pidempään miehisyys ja isyys ovat olleet murroksessa. Se, miten oman sukupolveni miehet ovat oppineet omien isiensä sukupolven mallista, voi olla hyvin erilainen kuin se rooli, mitä isille tänä päivänä tarjotaan.

– Uskon, että miehillä on paljon puhuttavaa ja koettavaa, jos sille vain annetaan tilaa. Joskus sellaisia hetkiä syntyy luonnostaan vaikka ystävien kanssa saunoessa. Joskus on tarpeen järjestää vaikka tällainen teatteriesitys keskustelun virittelyä varten.

Idean Isäksiriisuttu-monologin nimeen Mäki sai suomen kielellä leikkiessään.

– Vääntelen mielelläni kieltä, vielä silloinkin, kun muut pyytävät jo lopettamaan. Esityksen nimi kirjoitetaan yhteen pötköön ja se kuvaa sitä, miten kertakaikkisen riisuva kokemus isyys on.

Monologi ei kerro vain Mäen omasta isyydestä, vaan hän on liittänyt siihen havaintoja myös toisten kokemuksista.

Haluan myös herättää isissä ajatuksen armollisuudesta itseä kohtaan.

– Kirjoitin minämuodossa oman tarinani moneen kertaan. Se oli prosessina tärkeä, mutta tuskin niin kiinnostava, että kukaan olisi jaksanut kuunnella vain minusta kertovaa näytelmää. Aloin nähdä ympärilläni erilaisia tarinoita isyydestä, eri lailla koetuista ja eletyistä elämistä.

– Kirjoitin lopulta mukaan yhden henkilön esittämänä viisi erilaista isätarinaa, joihin mahtuu isänä elämisen koko tunnekirjo, pakahduttavasta onnesta menetyksiin ja kuoleman pelkoon.

Mäen monologissa puheenvuoron saavat isyytensä sairaalassa aloittava isä, kasvatustieteilijä, insinööri, kolme sotaa käyneen veteraanin poika sekä eroisä.

– Haluan rohkaista isiä ajattelemaan ja puhumaan ääneen, kertomaan oman tarinansa omasta isästään, omasta isyydestään ja kaiken kaikkiaan omasta elämästään.

– Haluan myös herättää isissä ajatuksen armollisuudesta itseä kohtaan. Idean isyydestä ilman suorituspaineita.

Isäksiriisuttu Teatteri Eurooppa Neljässä 19.3, 20.3. ja 25.3. klo 19. Esitysten toteutumiseen vaikuttavat silloiset korona­rajoitukset. Lipputulot Suomen Monikkoperheet ry:n toimintaan.

Artikkeli Isyyttä ilman suorituspaineita julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.