Musti ja Mirri on ollut useamman vuoden kärkisijoilla Suomen parhaiden työpaikkojen listoilla. Juvosen ja Kankariston mielestä parasta työpaikassa on ilmapiiri.

– Meillä on ihan älyttömän mukava fiilis tehdä yhdessä töitä, Juvonen sanoo.

– Ihmiset ovat samanhenkisiä. Meillä on rento, kiva tekemisen meininki, komppaa Kankaristo.

He arvostavat sitä, että työntekijöistä välitetään aidosti.

– Meille tarjotaan koulutusmahdollisuuksia ja tuetaan sitä, että opimme alasta lisää. Myös lemmikit saa ottaa mukaan töihin, mikä on ehdoton työsuhde-etu, Kankaristo toteaa.

Hänen koiransa ja kissansa ovatkin vierailleet myymälässä, samoin Juvosen koirat. Hiljattain yrityksessä on otettu käyttöön myös palkallinen kolmen päivän pentuvapaa, kun kotiin tulee uusi lemmikki.

Avointa ja suoraa

Mustin ja Mirrin maajohtaja Juhana Lamberg pitää niin ikään yhteishenkeä yhtiön tärkeimpänä menestystekijänä.

– Meillä töihin tullaan omana itsenä ja töitä tehdään yhdessä. Toimintatapamme on avoin ja suora. Kerromme ihmisille, miksi teemme asioita. Itse olen eniten tekemisissä aluemyyntipäälliköiden kanssa, joilta kuulen myymälöiden kuulumiset.

Myös yhdessä oppiminen kuuluu talon tapoihin. Viime vuosina ketjussa on tapahtunut paljon muutoksia, kun toiminta on laajentunut Ruotsiin ja Norjaan. Suomessa on noin 800 työntekijää. Heidän keski-ikänsä on 25, eikä heillä ole paljon esimieskokemusta.

– Tämä on meille kaikille oppimisympäristö, jossa saa kokeilla ja tehdä virheitä. Testaamme uusia tuotteita tai tapoja myydä ja katsomme, toimivatko ne, Lamberg toteaa.

Lisäksi työssä pidetään hauskaa. Joskus järjestetään myymäläkilpailu, jossa voi voittaa johtoryhmäläisen päiväksi auttamaan myymälään. Ja henkilöstön koulutuksissa on aina yhteinen illanvietto.

– Istutaan vaikka leirinuotiolla ja jutellaan. Joku soittaa tähtitaivaan alla kitaraa. Ne ovat parhaita hetkiä, kertoo Lamberg.

Yhteistyö on tärkeää

Helsingin yliopiston myötätuntotutkija Miia Paakkasen korviin Mustin ja Mirrin toimintatavat kuulostavat hyviltä.

– Yhteistyö on ihmislajille ratkaisevaa. Ensisijaista on kokea toisesta ihmisestä lämpö. Tässä yrityksessä se välittyy esimerkiksi suoran, avoimen ja hauskan toiminnan kautta. Eikä se ole pelkkää hauskaa fiilistelyä, vaan aidosti vastuullista ja järkevää toimintaa, hän arvioi.

Myötätunnosta on alettu puhua viime vuosina työelämää mullistavana voimana. Paakkanen näkee taustalla kolme isoa muutosta.

– Tekoäly muuttaa työtämme. Robotit voivat hoitaa tehokkaasti suorittavia tehtäviä, mutta ihmisille jäävät ne työt, jotka vaativat kaikkein syvimpiä inhimillisiä taitoja, kuten suunnittelu, myötätunto, luovuus ja erityisesti taito kohdata ihminen.

Myös ihmiskäsitys ja työn arvot ovat muuttuneet.

– Tähän saakka on ajateltu, että olemme itsekeskeisiä ja rationaalisia olentoja, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että ihminen onkin synnynnäisesti halukas antamaan ja auttamaan. Työstä haetaan nyt sosiaalisia ja eettisiä arvoja. Sellaisia organisaatioita, joissa välitetään ja autetaan kasvamaan ihmisenä, pidetään houkuttelevina, Paakkanen kuvaa.

Myötätuntoa voi lisätä

Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä havaita toisen tunnetila, halua toimia toisen puolesta ja konkreettisia tekoja toisen hyvän edistämiseksi. Työyhteisöissä myötätunto lisää yhteistyötä ja luottamusta, helpottaa ristiriitojen hoitamista, nopeuttaa takaiskuista palautumista sekä vähentää poissaoloja.

Myötätuntoa voi lisätä tunnetaitoja kehittämällä. Paakkasen tutkimusryhmän koulutuksissa jaetaan tietoa myötätunnon vaikutuksista ja rohkaistaan kokeilemaan myötätuntoa edistäviä menetelmiä omassa työyhteisössä. Yksi harjoite tähtää kannustavan palautteen antamiseen.

– Jokaisesta tilanteesta pitäisi hakea jotain hyvää sanottavaa ja kieltäytyä systemaattisesti antamasta kritiikkiä tai puuttumasta virheisiin. Olennaista on, että palaute on aitoa ja se kohdistuu tekoihin tai toimintatapoihin. Se voi olla vaikka jotain tämäntapaista: ”Hienoa, kun kannat vastuuta tästä” tai ”Arvostan sitä, että osaat heittää aina sopivaa huumoria”, Paakkanen vinkkaa.

Hän tietää, että tämä voi tuntua aluksi hankalalta ja oudolta.

– Silloin voi ihan sanoa ääneen, että opettelen olemaan parempi työkaveri tai esimies. Palautteen antaminen ei ole meille suomalaisille niin luontaista kuin vaikkapa amerikkalaisille, mutta me voimme tehdä sitä omalla tavallamme, aidosti ja vähän varovasti, omana ujona itsenämme. Monet ovat kertoneet, että tämän harjoitteen vaikutus on yllättänyt heidät. Siitä jää itselle hyvä mieli ja se tarttuu muihin. Muut ovat ryhtyneet kehumaan toisiaan, ja ilmapiiri on keventynyt huomattavasti.

Artikkeli Myötätunto rantautui työelämään julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Millaiset asiat kuuluvat hyvään elämään?
Sellaiset asiat, jotka ihmisten mielestä siihen kuuluvat. Ei ole olemassa vain yhtä hyvän elämän mallia. Ihmisten näkemykset hyvästä elämästä vaihtelevat kulttuureittain ja yksilöittäin, mutta yleensä siihen kuitenkin katsotaan kuuluvan ainakin hyvät perhesuhteet, mielekäs työ ja hyvä terveys. Sekä perustarpeiden täyttyminen.

Olet kantanut huolta ihmisten eriarvoistumisesta. Millä tavalla eriarvoistuminen näkyy yhteiskunnassamme?
Eriarvoistuminen näkyy Suomessa monella tavoin, esimerkiksi mahdollisuuksien, elämänlaadun ja terveyden erojen kasvamisena eri yhteiskuntaryhmien välillä.

Mitkä asiat ovat lisänneet eriarvoistumista?
Pitkäaikaistyöttömyys on ollut varmastikin merkittävin tekijä, mutta myös monet muutokset yhteiskuntapolitiikassa, esimerkiksi sosiaaliturvan leikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen myöntökriteerien tiukentaminen ja omavastuuosuuksien kasvattaminen.

Millä keinoin eriarvoistumista pitäisi torjua?
Poistamalla pitkäaikaistyöttömyys ja pitkäaikaisköyhyys sekä tuomalla palvelut takaisin kaikkien niitä tarvitsevien saataville.

Mistä monen kokema osattomuus mielestäsi kumpuaa?
Siitä, ettei koe työelämän ja muun yhteiskunnan tarvitsevan itseään ja omaa panostaan.

Mitä osattomuuden tunteesta voi seurata?
Näköalattomuutta, terveysongelmia, perheongelmia, päihdeongelmia, yleensäkin ottaen kaikkea ikävää.

Kolme asiaa joihin haluaisit vaikuttaa yhteiskunnassamme?
Eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen; vammaisten ja vanhojen ihmisten näkeminen kustannusrasitteen sijasta arvokkaina yksilöinä, jotka ovat jo antaneet ja joilla on edelleen paljon annettavaa yhteiskunnalle; ihmisten erilaisuuden näkeminen rikkautena.

Miten ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia voisi lisätä?
Purkamalla niiden tieltä asenteelliset ja hallinnolliset esteet ja luomalla uusia tilaisuuksia ja areenoita niiden toteuttamiselle.

Millä mielellä olet seurannut nykyistä maahanmuuttokeskustelua?
Murheellisella mielellä.

Missä on pakolaisen ihmisarvo?
Pakolaisen ihmisarvo on hänen asemassaan ihmiskunnan jäsenenä. Pakolaisen ihmisarvo on täsmälleen sama ja yhtä luovuttamaton kuin jokaisen muunkin ihmisen.

Millä tavalla vihapuhe ja someraivo peilaavat ihmisarvoon liittyviä kysymyksiä?
Viha ja raivo ovat ihmisyyden pimeä puoli, jotka polkevat ihmisarvon aina jalkoihinsa, tapahtuivatpa ne sitten somessa tai perinteisemmässä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Mitkä asiat tekevät omasta elämästäsi hyvää?
Samat asiat kuin muidenkin elämästä: perhe, työ, ystävät ja harrastukset.

Sisälläsi asuu kuulemma pieni maailmanparantaja. Mitä se haluaisi nyt tehdä?
Muuttaa yhteiskunnassamme nuo kolme yllämainittua asiaa.

Artikkeli Viha ja raivo polkevat ihmisarvon jalkoihinsa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.