Elämän pimeä puoli on nähty, mutta millaista on hyvä elämä?

”Kun ihminen on sovussa itsensä ja kanssaihmistensä kanssa, hän on tasapainossa. Hyvään elämään kuuluu toisten kunnioittaminen ja huomioiminen, kuunteleminen ja kuuleminen.  Se vaatii myös harmonista suhdetta ympäristöön.”

”Meillä suomalaisilla on hieno luonto ja kulttuuriperintö, joista nauttia. Olemme rikkaampia kuin koskaan. Miten etuoikeutetussa asemassa olemmekaan me, jotka olemme saaneet elää rauhassa”, Ranta vastaa.

Hän toivoo poliitikkojen tuntevan vastuunsa siitä, että kaikilla suomalaisilla on oikeus hyvään elämään.

”Kirkko voi olla ’watchdog’, ajan hermolla asioita seuraava moraalin vartija. Se on osoittanut suurta rohkeutta monissa moraalikysymyksissä.”

”Toivon, että kirkko jatkaisi työtään heikon ja tavallisen ihmisen puolustajana. Jonkun tahon täytyy estää se, ettemme sorru moraaliseen kriisiin esimerkiksi populististen mielipiteenilmaisujen yleistymisen ja koventumisen kautta.”

Lapsi tarvitsee turvaa

Hyvän lapsuuden kriteerinä on ensinnäkin riittävän hyvä perhe tai kasvupaikka, sanoo Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio.

”Perheen ei tarvitse olla täydellinen, mutta lapsi tarvitsee ympärilleen välittävän ja turvallisen yhteisön, jossa voi kasvaa vapaasti ja kehittyä ilman pelkoa. Perhe voi olla köyhäkin, mutta jos vanhemmat kykenevät turvaamaan perustarpeet, lapsen asiat ovat kunnossa.”

Lapsi on suojelun tarpeessa, kun vanhemmat tai hän käyttävät liikaa päihteitä, käyttäytyvät väkivaltaisesti tai kun vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsesta. Taustalla on monesti myös mielenterveysongelmia ja erilaisia elämänkriisejä, kuten avioeroja ja vanhempien kuolemia.

”Kirkossa tehdään arvokasta ja ennaltaehkäisevää työtä. Monet lastensuojelun asiakkaat ovat mukana kirkon toiminnoissa. Sosiaalityöntekijöillä on mutkatonta yhteistyötä diakonian ja seurakuntien lapsi- ja perhetyön kanssa”, Vartio kiittää.

”Kirkon tulee levittää armon sanomaa.”

Hyvän työn imussa

Tyytyväinen työntekijä kokee olevansa ”työn imussa” voidessaan vaikuttaa työnsä sisältöön. Hän saa tukea esimieheltä ja arvostusta työtovereilta.

Johtajan tehtävä on varmistaa, että työntekijä voi keskittyä työhönsä. Turhista paineista ja peloista vapaa työ on palkitsevaa ja laadukasta niin tekijän, työnantajan kuin asiakkaankin kannalta, Suomen historian professori Juha Siltala määrittelee.

Haasteiden ja voimavarojen tasapaino on työssä jaksamisen edellytys. Siksi vapaa-aika pitäisi pystyä priorisoimaan lepäämiseen.

”Työstä palautuneella ihmisellä on energiaa muuhunkin kuin työntekoon, jolloin innovatiivisuus kasvaa.”

Tunne hyvästä työstä on yhdistelmä kontrollia omaan tekemiseen ja optimismia, uskoa siihen että tulevaisuudessa ponnistelut palkitaan. Hallitsematon työpaine yhdistettynä omien vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen vie edellytykset hyvän työn kokemukselta.

”Lutherin työetiikan mukaan ihmisarvo ei ole kiinni mistään suorituksista. Ihmisen ei tarvitse ansaita hyväksyntää, ihmisoikeuksiaan ja hyvää elämää myöskään työllään.”

Marsiin jo eläessäni

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja näkee ihmiskunnan edessä kiinnostavan tulevaisuuden.

”Eiköhän tekniikka kehity niin, että pääsemme tähtiin 2800-luvulla, ja toivottavasti Marsiin jo minun elinaikanani!”

Valtaojasta olisi outoa, jos tiedostavia olentoja olisi vain Telluksella – ”muuten joku on ryssinyt pahasti maailmankaikkeuden!”

”Jos universumi ei pursukaan elämää, on velvollisuutemme tuoda sinne iloa ja rakkautta – ja jonkun mielestä varmaan uskontoakin. Koska uskonto pysyy ainakin meidän elinaikanamme vahvana vaikuttajana maailmassa, on parasta pysyä vähän perillä siitä”, professori haastaa.

……………………………………………………………
HYVÄ SUOMI 100! -KESKUSTELUSARJA
Hämeenlinnan kirkko to 2.2.–23.2. klo 18
Merkittävät yhteiskunnalliset vaikuttajat ja ajattelijat luotaavat satavuotiaan Suomen nykytilaa. Keskustelupareina toimivat hämeenlinnalaiset teologit tuovat mukaan kirkon näkökulman. Miten yhteiskunta ja kirkko voisivat yhdessä rakentaa Suomea kohti parempaa tulevaisuutta?
2.2. Hyvä elämä professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta ja johtava sairaalasielunhoitaja Jukka Lehto
9.2. Hyvä tulevaisuus avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ja puhetaidon kouluttaja, teologi Antti Mustakallio
16.2. Hyvä työ historioitsija, professori Juha Siltala ja kirkkoherra Timo Kalaja
23.2. Hyvä lapsuus? Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio ja asiantuntija, teologi Mikko Sulander
Tilaisuudet juontaa viestintäpäällikkö Mikko Hieta.

Artikkeli Hyvä elämä on suomalaisen lähellä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.