Helsingin seurakuntayhtymässä sairaalapastorina toimivalle Heli Harjunpäälle aamukävelyt ovat osa Hiljaisuuden joogan harjoituksia. Hän on kehittänyt kristillisen joogalajin vajaan 10 vuoden aikana. Joogaan hän tutustui 30 vuotta sitten harrastuksensa kautta.

– Minut vihittiin papiksi vuonna 1993. Kärsin silloin selkävaivoista, joihin etsin apua liikunnallisesta harrastuksesta. Kansalaisopiston tarjonnasta löysin joogan, jota aloin harrastaa, Harjunpää kertoo.

Joogan myötä selkävaivat poistuivat. Myös kokonaishyvinvointi kohentui rauhallisten harjoitusten myötä. Harjunpää koki elämässään uudenlaista läsnäoloa ja tyytyväisyyttä.

– Nopeasti huomasin, että lempeä joogaharjoitus herätti sisälläni rukouksen. Rukoilin, että Pyhä Henki kulkisi kanssani ja että Jumalan rakkaus saisi tilaa. Joogan kautta vahva kokemus elämästä nykyhetkessä ja rukous kietoutuivat minussa yhteen, hän kuvailee.

Tilaa uudelle

Pitkään jooga oli Harjunpään harrastus, sillä päätyö sairaalapastorina ja perhe-elämä kolmen lapsen äitinä täyttivät päivät. Harjunpään täyttäessä 50 vuotta elämässä oli tilaa uudelle.

”Koen, että tämä kaikki on tullut minulle johdatuksellisesti.”

– Lähdin joogaopettajakoulutukseen, josta valmistuin vuoden 2016 alussa. Tein lopputyöni aiheesta kristillisyys ja jooga. Sen pohjalta Hiljaisuuden jooga alkoi kehittyä. Aktivoiduin tähän aikaan myös kirjoittamisessa.

Heli Harjunpää kuvailee Hiljaisuuden joogaa kristilliseksi harjoituskokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen hiljentymisen harjoitus ja hengellinen harjoitus. Kaikille niille on keskeistä kristinuskon ytimestä nouseva armollisuus ja Jumalan rakkaus.

Vuosien 2017–2022 aikana Harjunpää on julkaissut kolme kirjaa, joiden aiheena on joogan soveltaminen kristilliseen viitekehykseen ja arvopohjaan.

Vuonna 2019 Hiljaisuuden jooga rekisteröitiin omaksi joogalajikseen.

– Tämä sopii kaikille, sillä harjoitukset saa tehdä itselleen sopivalla tavalla. Monelle Hiljaisuuden jooga on avannut uuden mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan, hän kertoo.

– Koen, että tämä kaikki on tullut minulle johdatuksellisesti. Oma rukoukseni on ollut, että Vapahtaja tekisi minusta rauhansa välikappaleen. Sitten se, mitä rukoilee ja uskoo, alkaa tapahtua.

Lokakuussa saamansa Vuoden pappi -nimityksen Heli Harjunpää kokee monella tavalla merkitykselliseksi. Se osoittaa virallista hyväksyntää myös niille noin sadalle henkilölle, jotka hän on tähän mennessä kouluttanut Hiljaisuuden joogan ohjaajiksi. Suurin osa heistä on seurakuntien työntekijöitä.

Heli Harjunpää

TYÖSKENTELEN sairaalapastorina Helsingin seurakuntayhtymässä. Toimin myös retriittien ohjaajana. Sivutoimenani koulutan kristillisen Hiljaisuuden joogan ohjaajia.

HARRASTUKSIINI kuuluvat aamukävelyt luonnossa sekä kirjoittaminen.

ELÄMÄSSÄNI ON vahva kutsumus toimia rauhan kanavana. Hiljaisuuden jooga on yksi väline siihen.

Helin polku

• 1963 syntyi Helsingissä.
• 1983 teologian opintojen aloitus Helsingin yliopistossa.
• 1993 papiksi vihkiminen, joogaharrastuksen aloitus kansalaisopistossa.
• 1991–1997 kolmen lapsen syntymä
• 2013 täytti 50-vuotta, kirjoittaminen aktivoitui
• 2014–2022 neljän kirjan julkaisut
• 12.10.2022 Nimitys Vuoden papiksi. Valinta julkistettiin Seinäjoella papiston päivillä.

Heli Harjunpään kirjat

• Suomalainen joogakirja (yhdessä Ulla-Maija Rönkän kanssa, Minerva 2014)
• Hiljaisuuden tie, kristillisiä joogaharjoituksia (Kirjapaja 2017)
• Kiitollisuuden jooga, hyvinvointia jokaiseen päivään (Kirjapaja 2018)
• Hiljaisuuden jooga®, ohjaajan opas (Hiljaisuuden Ystävät ry. 2022). Kirja sopii kaikille omaan harjoitukseen.

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 6/2022.

Artikkeli ”Lempeä joogaharjoitus herätti sisälläni rukouksen” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sopiiko jooga kirkkoon?

Jyväskylän seurakunnassa virisi tänä keväänä aiheesta vilkas keskustelu. Kirkkovaltuustossa tehtiin 11 luottamushenkilön allekirjoittama aloite, jossa seurakuntaa pyydettiin tarkistamaan, onko Kuokkalan kirkossa syksystä saakka harjoitettu Hiljaisuuden jooga linjassa seurakunnan strategian kanssa.

Käytännössä kyse on siitä, nähdäänkö joogaharjoituksiin sisältyvän piirteitä muista uskonnoista.

Hiljaisuuden jooga on pastori, joogaopettaja Heli Harjunpään kehittämä toimintamuoto, jonka hän on rekisteröinyt tuotemerkiksi. Harjunpää on myös julkaissut aiheesta kirjoja.

Kirkon koulutuskeskus myy hiljaisuuden joogaan koulutuspaketteja seurakunnan työntekijöille, Hiljaisuuden ystävät ry:n kautta.

Ihmiset, jotka eivät tunne kristinuskon perusasioita, voivat totuutta etsiessään harhautua väärälle tielle.

Valtuustoaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Susanna Myllyniemi painottaa olevansa liikkeellä kysyvällä mielellä. Hän ei halua, että keskustelu mielletään tiukkapipojen haluksi kieltää kaikki uusi ja erilainen.

– Huolenamme on viime kädessä se, että ihmiset, jotka eivät tunne kristinuskon perusasioita, voivat totuutta etsiessään harhautua väärälle tielle, Myllyniemi sanoo.

Kirkkovaltuutettu kertoo saaneensa yhteydenottoja, joissa jotkut seurakuntalaiset ovat kyselleet, yhdistyykö hiljaisuuden joogaan elementtejä vieraista uskonnoista.

Jotkut ovat myös epäilleet, sopiiko toiminta lähelle kirkon alttaria, joka mielletään pyhäksi, Jumalan kohtaamisen paikaksi.

– Ei ole kyse siitä, että kaikki uudet toimintamuodot halutaan kieltää. Esimerkiksi joissain seurakunnissa harrastetaan Gospel-lattaritanssia. Gospelissa on aina kristillinen sanoma, musiikin tyylilajista riippumatta.

– Monissa seurakunnissa on myös vaikkapa bibliodraamaa, ylistystanssia ja rukouskävelyä, Myllyniemi listaa hyvinä pitämiään toimintoja.

Meillä on kirkossa pyrkimystä lähestyä etenkin nuorempia ikäluokkia, jotka eivät kirkossa käy.

Kuokkalan aluekappalainen Riku Bucht sanoo oman näkökulmansa joogaan olevan se, että suurin osa suomalaisista yhdistää sen tänä päivänä lähinnä liikuntaan ja jumppasaleihin.

– Meillä on kirkossa pyrkimystä lähestyä etenkin nuorempia ikäluokkia, jotka eivät kirkossa käy. Nuoremmille ikäluokille jooga voi olla tutumpaa kuin kirkossa käyminen. Hiljaisuuden joogan avulla heitä voidaan kutsua mukaan seurakunnan toimintaan.

– Kristillinen perinne on ennenkin poiminut ympäröivästä kulttuurista asioita, joita on sulautettu omaan hengelliseen harjoitukseen.

Myllyniemi painottaa, että hänelle tulleet kysymykset ovat liittyneet ennen kaikkea joogan sisältöön.

– Tulevatko kristinuskon perusasiat, ihmisen syntisyys ja Jumalan armo Kristuksessa esille joogaharjoitusten sisällössä?

– Kristinuskossa emme kuitenkaan löydä jumalisuutta itsemme sisältä. Yhteys ja usko Kristukseen löytyvät Raamatun, rukouksen ja seurakunnan yhteyden kautta.

Myllyniemen mielestä on epäselvää, voidaanko joogan sisältöä erottaa sen eri muodoista.

– Nykyihmisten voi olla helpompi etsiytyä sellaiseen uskonnolliseen toimintaan, jossa ei tarvitse kohdata kipeitä asioita omasta itsestä, kuten juuri omaa syntisyyttä. Samalla myös kaikkein kallein asia, armo, jää kokematta.

Myös Buchtin mukaan joogan osalta on hyvä pohtia, mikä on muotoa ja mikä sisältöä.

– En näe, että pelko siitä, että tässä etsittäisiin jumaluutta vain oman mielen sopukoista tai omasta itsestä, olisi aiheellinen.

Vaikka jooga ei hänen mukaansa herätä paljon intohimoja kirkon ulkopuolella, ovat seurakunnan sisältäkin tulleet näkemykset aluekappalaisen mukaan hyvä puhua avoimesti halki.

Muodot sanoman esille tuomisessa voivat olla erilaisia, vaikka identiteetti ei pohjimmiltaan muuttuisi.

– Sinänsä pidän ihan hyvänä, että kristillinen usko on niin tärkeää, että erilaisia kysymyksiä nostellaan seurakunnan sisältä esille.

Bucht myöntää, että kristinuskolla on itsenäinen ydin. Se on hänen mukaansa otettu hiljaisuuden joogassa huomioon.

– Muodot sanoman esille tuomisessa voivat olla erilaisia, vaikka identiteetti ei pohjimmiltaan muuttuisi, hän sanoo.

– Joogan kohdallakin olen ymmärtänyt, että myös intialaiset kristityt käyttävät sitä omissa hengellisissä harjoituksissaan. Intian kirkoissa on kristillistä joogaa, jossa annetaan perinteisille jooga-asennoille rukousmerkityksiä. Enkä näe toisia uskontoja pahoiksi. Kaikki hyvyyden ja totuuden etsintä on Jumalasta, ja myös katolinen kirkko näkee asian näin.

Myllyniemi sanoo jatkon kannalta toivovansa, että seurakunta ei tarkastelisi uusia toimintoja pelkästään markkinoinnin näkökulmasta.

– En haluaisi olla liikkeellä sellaisella tausta-ajatuksella, että kaikki uudet asiat, jotka ovat pinnalla ympäröivässä maailmassa, ovat automaattisesti hyviä, jos ne toimivat ”sisäänheittäjinä” kirkolle, hän sanoo.

– Voisimme hyödyntää enemmän esimerkiksi Alfa-kursseja ja muita tilaisuuksia, joissa kristinuskon sisältö tulee kaikille ihmisille paremmin ymmärretyksi.

Piispa Matti Salomäki: Hyvä että aihe on tapetilla

Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki sanoo pitävänsä hyvänä sitä, että aihe on tapetilla. Hän tunnistaa keskustelusta kaksi päällekkäistä kysymystä. Toinen on hänen mukaansa kysymys joogan sopivuudesta seurakunnan toimintaan ylipäänsä ja toinen se, onko jooga sopivaa toimintaa juuri kirkkotilassa.

– On tärkeää keskustella uudesta toiminnasta silloin, kun sen alkujuuri on toisen uskonnon perinteissä. Jos harjoituksessa on mukana esimerkiksi ei-kristillistä rukousta, epämääräistä energiaa tai valaistumisen tavoittelua, hälytyskellojen tulisikin soida, hän pohtii.

– Sinänsä muodoille ei ole hyvä asettaa liian suuria esteitä. Pelkkä liikkeen ja rukouksen yhdistäminen on tuttua omasta jumalanpalveluksestammekin.

Aina ei tosin voida ennakolta tietää, mikä asia herättää voimakkaita mielipiteitä.

Piispa painottaa pohjustuksen ja keskustelun merkitystä.

– On hyvä olla liikkeellä samaan aikaan avoimin ja kriittisin mielin. On hyvä käydä riittävä, teologiankin huomioiva keskustelu seurakunnassa etukäteen. Avoimuus lisää luottamusta ja tieto vähentää ennakkoluuloja.

– Aina ei tosin voida ennakolta tietää, mikä asia herättää voimakkaita mielipiteitä.

Salomäki toivoo, että jokainen seurakunnan toimintaan osallistuva kohtaisi jossain vaiheessa kristinuskolle ominaiset piirteet.

– On hyvä esittää kaiken seurakunnan toiminnan kohdalla sama kysymys, viekö se meitä lähemmäs vai kauemmas Kristuksesta.

Piispa sai vastattavakseen kysymyksen joogan sopivuudesta kirkkoon myös vieraillessaan Radio Dein Piispan kyselytunti -ohjelmassa. Lähetys on kuultavissa verkossa.

Artikkeli Sopiva tulokas? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.