Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaina, jolloin aasilla Jerusalemiin ratsastava Jeesus on vielä suosion kohteena. Palmusunnuntai on ilontäyteinen keväinen juhlapäivä pajunkissoineen ja virpojineen. Suosio vaihtuu kuitenkin pian syytöksiin ja alkuviikon sanoma kertoo Jeesuksen ahdistuksesta Getsemanessa, hänen vangitsemisestaan ja oikeudenkäynnistään.

Kärsimysaiheiden keskellä eräänlainen keidas on kiirastorstai, jolloin muistamme Jeesuksen viimeistä ateriaa oppilaidensa kanssa ja ehtoollisen asettamista. Tällaista lämmintä yhteyttä toisiimme ja Jumalan rakkautta ”meidän puolestamme annettuna ja vuodatettuna” mekin saamme kokea tuon päivän messussa ja kumartua ehtoollispöytään. Kiirastorstain messun päättyessä tunnelma kuitenkin vaihtuu nopeasti. ”Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se” virren aikana on herkistävää katsoa, kun alttari riisutaan yhtä kynttilää lukuun ottamatta kaikesta muusta ja kirkon valaistus hämärretään.

Pitkäperjantain jumalanpalveluksessa seuraamme vakavin miettein Jeesuksen kärsimystien viimeisen vaiheen Via Dolorosan ja ristiinnaulitsemisen. Mustaan puetun alttarin viimeinenkin kynttilä sammutetaan, kun kuulemme Jeesuksen sanovan ”Isä, sinun käsiisi, minä uskon henkeni” ja henkäisevän viimeisen kerran. Ristin juurella ihmettelemme välinpitämättömyyden, vihan ja väkivallan voimaa ja tunnemme omankin syyllisyytemme. Kuitenkin kuulemme juuri ristin kertovan sovinnon mahdollisuudesta ja meitä kantavasta Jumalan armosta ja rakkaudesta.

Hiljaisen viikon alussa pajunkissat muistuttavat roudan alta nousevasta elämästä. Myös hiljaisen viikon päättyessä pääsiäisyön ja pääsiäispäivän jumalanpalveluksiin saamme kuulla sanomaa Jumalasta, joka luo uutta. Jeesuksen ylösnousemuksen ihme rohkaisee meitä luottamaan Jumalan rakkauteen, joka ulottuu kaikkiin elämämme vaiheisiin aina haudan pimeyteen saakka. Tämä pääsiäisen toivo olkoon sieluillemme kuin ympärillämme puhkeavan kevään ihanuutta.

Arto Viitala
Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra

Artikkeli Hiljaisen viikon vaihtuvat sävyt julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Hiljainen viikko, jota ennen kutsuttiin piinaviikoksi, alkaa palmusunnuntain tapahtumista, jolloin kaikki on vielä hyvin. Jeesus ratsastaa riemusaatossa aasilla Jerusalemiin, ja palmunoksia levitetään punaiseksi matoksi hänen kulkuväylälleen.

Noihin palmunlehviin pohjautuu myös tämän sunnuntain virpomisperinne, jossa meillä käytetään pajunoksia.

Viikon aikana kerrataan läpi Jeesuksen kärsimystietä jokailtaisissa ahtikirkoissa. Ahti on muunnos latinan sanasta actus, joka tarkoittaa näytöstä. Kärsimyshistoria on perinteisesti jaettu kuuteen lukuun eli ahtiin, siis näytökseen.

Tänä vuonna ahtikirkkoja ei seurakunnassa järjestetä.
Suosituin hiljaisen viikon jumalanpalvelus on perinteisesti ollut kiirastorstain messu, jolloin eletään Jeesuksen kuolemaa edeltävää päivää ja kerrotaan ensimmäisen ehtoollisen asettamisesta.

Katolisessa kirkossa kiirastorstai on erityinen ripittäytymispäivä, mihin viittaa sen suomalainen nimi, joka tulee ruotsin sanasta skära, puhdistaa.

Kansanperinteen mukaan kiirastorstaina kannattaa ajaa kiira, pahansuopa henkiolento, pois pihapiiristä.

Ja kun puhutaan messusta, silloin jumalanpalvelukseen kuuluu ehtoollisen viettäminen. Messu-sana on otettu uudelleen luterilaisen kirkon käyttöön, käyttihän Lutherkin sitä sanaa.

Sanajumalanpalveluksesta puhutaan silloin, kun siihen ei sisälly ehtoollisen viettoa.

Sanajumalanpalveluksessa keskitytään Jumalan sanan esillä pitämiseen ja rukoukseen, myös musiikin keinoin.

Tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa kaikki pääsiäisen ajan verkossa lähettämämme jumalanpalvelukset ovat sanajumalanpalveluksia.

Pitkäperjantai, Jeesuksen kuolinpäivä, on koruton. Kirkkotekstiilit ovat mustia, kynttilät sammutetaan kiirastorstain messun päätteeksi eivätkä urut soi. Kärsimystie on pimeimmillään.

Myöskään mitään kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan toimiteta pitkäperjantaina eikä lankalauantaina.

Lankalauantain nimi on luultavasti syntynyt muinaisruotsin pitkäperjantaita tarkoittavan langafredagher -sanan pohjalta.

Ensimmäisenä pääsiäissunnuntaina valo loistaa taas ja urut pauhaavat ylösnousemuksen riemua. Siitä alkaa pääsiäisviikko.

Maanantaina kirkoissa vietetään toista pääsiäispäivää, jolloin muistetaan sitä, kuinka ylösnoussut Jeesus ilmestyi opetuslapsille ja häntä seuranneille naisille.

Kirkkovuodessa on kolme jaksoa, jotka on nimetty joulun, pääsiäisen ja helluntain mukaan. Kirkkovuodessa draaman kaari alkaa adventista, Jeesuksen odotuksesta.

Dramaattiset vaiheet keskittyvät pääsiäiseen ja jatkuvat Pyhän Hengen vuodatuksella ja seurakunnan syntymisellä helluntaina.

Kirkkovuosi päättyy tuomiosunnuntaihin.

Artikkeli Pääsiäisnäytelmä etenee jakso kerrallaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.