Kirkkojen maailmanneuvoston maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission (Commission on World Mission and Evangelism) kokous järjestettiin 16.-22.5.2019 kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä. Kokous keräsi yli 60 ihmistä ympäri maailmaa viikoksi jakamaan uusinta tietoa ja kokemusta lähetyksestä ja evankelioimisesta. Komissioon kuuluu noin 40 jäsentä ja neuvonantajaa ja se kokoontuu parin vuoden välein. Kokousten välillä komission henkilökunta ja erilaiset työryhmät työskentelevät maailmanlähetykseen liittyvien ajankohtaisten teemojen äärellä. Komission päätehtävä on tukea kirkkojen ja lähetystoimijoiden yhteistyötä lähetystehtävän toteuttamisessa.

Komissiolla nykyisin suomalainen johtaja

Komissio perustettiin, kun Kansainvälinen lähetysneuvosto (perustettu 1921) yhdistyi Kirkkojen maailmanneuvoston rakenteisiin New Delhin yleiskokouksessa vuonna 1961. Komissio järjestää maailmanlähetyksen ja evankelioimisen konferenssin Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokousten välissä, noin 7–8 vuoden välein. Viimeisin maailmanlähetyksen ja evankelioimisen konferenssi pidettiin maaliskuussa 2018 Arushassa Tansaniassa.

Komission johtajaksi valittiin viime vuonna Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön keskuksen johtaja, TT, FT Risto Jukko, joka isännöi toukokuun kokousta. Se oli myös ensimmäinen komission kokous Suomessa ja sitä on kutsuttu vuoden ekumeenisimmaksi tapahtumaksi maassamme.

Mekin voimme vaikuttaa maailmanlaajasti kirkon mission ymmärtämiseen

Risto Jukon nimitys voidaan nähdä myös osoituksena siitä, että kirkossamme ollaan ajan tasalla lähetystyön kysymyksistä ja voidaan vaikuttaa maailmanlaajasti kirkon mission ymmärtämiseen. Oman kirkon edustaja helpottaa yhteydenpitoa komissioon, jonka tehtävä on kehittää kansainvälistä lähetysteologiaa. Jukko toivoo suomalaisten lähetysjärjestöjen ja -toimijoiden olevan häneen suoraan yhteydessä ja kertomaan lähetystyön näkymistä.

Jukko kuvaa toimintaa näin: ”Kirkkojen maailmanneuvosto on maailman suurin kansainvälinen ja kristillisten kirkkojen muodostama yhteisö. Vaikka roomalais-katolinen kirkko ei olekaan Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenkirkko, se on jäsenkirkkona Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komissiossa samoin kuin monet evankelikaaliset kirkot ja helluntaikirkot”.

Komission tuki on tärkeää Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kirkoille. Kristittyjen selvä enemmistö asuu näissä maanosissa. Lähetyksen, evankelioimisen ja ykseyden kysymykset ovat tärkeitä myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Sofian kokouksen tarkoituksena oli kuunnella erilaisia ääniä ympäri maailman.  Lisäksi tarkoituksena oli katsoa ekumenian tulevaisuuteen ja seuraavaan Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokoukseen Saksassa vuonna 2021.

Arushasta Helsinkiin

Arushan maailmanlähetyskonferenssi keväällä 2018 oli osanottajamäärältään suurin lähetykseen liittyvä ekumeeninen kokoontuminen sitten Edinburghin konferenssin vuonna 1910, josta maailmanlaajan ekumeenisen liikkeen ajatellaan syntyneen.

Arushaan osallistui 1024 ihmistä. Edustajia oli pääasiassa protestanttisista, ortodoksisista, roomalaiskatolisista, evankelikaalisista, helluntailaisista ja Afrikan riippumattomista (independent / indigenous) kirkoista. Arushassa erilaiset kirkot todistivat yhteistä evankeliumia. Ihmiset sitoutuivat toimimaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan hyväksi. Helsingissä muistutettiin myös siitä, että yhteistä todistusta ja ymmärrystä on etsittävä niin hengellisen kuin maallisenkin dialogin avulla.

Arusha oli yhteisen oppimisen tilaisuus

Helsingissä Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Olav Fykse Tveit korosti muun muassa sitä, että ekumeeninen liike on juurtunut lähetysliikkeeseen. ”Arushan konferenssissa osanottajat saattoivat jakaa toisistaan hyvin erilaisia hengellisyyden ulottuvuuksia. Sanoisin jopa niin, että me kaikki jaamme kirkkona olemisen eri ulottuvuuksia: mitä merkitsee Jeesuksen Kristuksen seuraaminen tämän päivän maailmassa?”

Helsingissä palattiin useaan otteeseen ajatukseen, että kirkon missio on oikeudenmukaisuuden ja rauhan sanoman elämistä maailmassa Pyhän Hengen voimassa ja muutokseen tähtäävässä opetuslapseudessa. Arushan konferenssin teemahan olikin ”Hengessä eläen: kutsu muuttavaan opetuslapseuteen”.

Kirkko on kutsuttu olemaan liikkeellä, olemaan yhteisellä matkalla, oikeudenmukaisuuden ja rauhan pyhiinvaelluksella.

Maailman lähetyksen ja evankelioimisen komission puheenjohtajana jo toista kauttaan toimiva intialainen metropoliitta Geevarghese Mor Coorilos johti puhetta myös Helsingissä. Hän painotti kristittyjen välistä yhteyttä ja sen vaalimisen välttämättömyyttä usean keskustelun yhteydessä. ”Kirkon yhteys alkaa missiosta, Jumalan missiosta, Missio Dei. Voimme osallistua tähän Jumalan missioon merkittävällä tavalla vain, jos osallistumme siihen yhdessä.” Tämä yhteyden ja mission liitto on sitä, että kirkko on kutsuttu olemaan liikkeellä, olemaan yhteisellä matkalla, oikeudenmukaisuuden ja rauhan pyhiinvaelluksella.”

Kokenutta puheenjohtajaa kuunnellessa ymmärsi, että yhteisen matkan sääntöjä ei ole helppo laatia ja suuntaa pitää kaikille samana. Mor Coorillos kertoi myös niistä vaikeuksista, joita Arushan konferenssissa oli koettu työstettäessä yhteisymmärrystä ja konferenssista maailmalle lähtevää yhteistä viestiä. ”Rukoilin paljon ja toivoin, että ihme voisi tapahtua. Mikä olisi ollut maailman reaktio, ellemme olisi saaneet yhteistä viestiä muotoilluksi ja olisimme lähteneet konferenssista ilman sellaista? Mutta lopullisessa äänestyksessä saatoin nähdä vain yhteisymmärryksen saavuttamisesta kertovia äänestyskortteja”, Mor Coorilos kertoi. Hän itse edustaa syyrialaista ortodoksista patriarkaattia Antiokiasta ja koko idän alueelta.

Arusha kutsuu muutokseen

Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission varapuheenjohtajalle, englantilaiselle metodisti Janet Corlettille taas tärkeää on ollut se, miten Arushan viimevuotisen konferenssin sanoma eletään todeksi ja viedään käytännössä Kirkkojen maailmanneuvostoon ja maailmaan. Hänen mukaansa Arushan viesti kirkoille on profeetallinen. ”Sen pitää antaa muuttaa meitä. Mitä on muuttava opetuslapseus? Varsinkin globaalissa pohjoisessa elävien pitäisi hänen mielestään muistaa myös se, että pohjoinen ei ole enää kristinuskon keskipiste. Vauraassa maailmassa eläviä saattaa kiinnostaa eniten vain omaisuuden lisääminen. Sen, mitä Arushassa on puhuttu, pitäisi häiritä meitä ja muuttaa meitä.”

Kaksi kolmasosaa kristityistä etelässä

Komission jäsenille tärkeä kokemus on ollut, että Arushassa pohjoisen äänet eivät dominoineet. Globaalissa lähetystyössä tapahtunut muutos on, että kaksi kolmasosaa maailman kristityistä asuu etelässä. Länsimaiden kirkoilla on kuitenkin valtavat resurssit verrattuna etelän kirkkoihin. Näiden kahden todellisuuden välillä on jännite. Toisaalta se on hedelmällinen, mutta toisaalta jännitteen kielteisiä ilmiöitä ei ole työstetty vielä tarpeeksi.

Risto Jukko puhui etelän kirkkojen ”reuna-alueiden” kysymyksistä. Siihen liittyvää todellisuutta ovat maat, joissa kärsitään ilmastonmuutoksesta, ihmisoikeuksien loukkauksista ja köyhyydestä. ”Kärsimys on arkea” kuten etelä-amerikkalaiset komission edustajat kuvasivat kirkkonsa jäsenien elämää. ”Kärsimys on läsnä nälkänä ja köyhyytenä joka päivä. Se vaikuttaa myös teologiaan ja siihen mitä kärsimys meille tarkoittaa.”

Länsimaiden kirkkojen ongelmana pidetään kristittyjen identiteetin ohenemista. Pohjoisen kirkot tarvitsevat etelän kirkkojen lähettejä muistuttamaan kirkon yleismaailmallisuudesta. Samalla tavalla myös etelä tarvitsee länsimaisia lähetystyöntekijöitä muistuttamaan yleismaailmallisuudesta. Sen lisäksi etelä tarvitsee usein tukea teologisen ja kirkollisen koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon, hallinnon ja koulutuksen asiantuntijoina. Länsimaisten lähetystyöntekijöiden työnkuva on muuttunut, kun etelän kirkot enää harvoin tarvitsevat apua omaan evankelioimistyöhönsä.

Kirjoittaja Riikka Porkola toimi Kirkon ulkoasiain osaston lähettämänä Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission kokousavustaja Helsingissä

Artikkeli Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission kokous oli tämän vuoden ekumeenisin tapahtuma Suomessa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.