Mikä kalastamisessa on se juttu?
Tilanne on joka kerta uusi. Kalaa pitää houkutella, eikä saalis ei ole koskaan varma. Kalastamisen jännitys ja into säilyvät vuodesta toiseen. Varsinkin uistellessa saa tottua siihen, että saalista ei tule tai kala pitää alimittaisena laskea takaisin vapauteen. Kuitenkaan en koskaan palaa kalareissulta pahalla tuulella kotiin. Kalastus sinällään palkitsee.

Missä vesissä kalastat?
Kalastan kotini lähellä Vaajavirralla tai Päijänteellä. Mökillä Leppävedellä harrastan verkkokalastusta ja pilkki- ja mato-ongintaa. Nostelen tietopaikoista ongella komeita ahvenia. Silloin tällöin käyn tutulla porukalla Lapissa viikon kalareissuilla. Tunturin kalapaikoille pääsee tässäkin iässä, kun ottaa lentotaksin.

Millä tavoilla kalastat?
Uistelemalla, verkolla, pilkillä, ongella ja katiskalla. Perhokalastus on kalastuksen eliittiä. Vaajakosken virrassa voi harrastaa vetouistelua soutuveneellä läpi talven, koska virta säilyy sulana.

Mikä on mielestäsi maukkain kalaruoka?
Itse tekemäni ahvenkeitto on kaikkein parasta, ja pienistä ahvenista saa maukkaimman keiton.

Käsitteletkö itse saaliisi?
Siihen olen oppinut jo pikkupoikana. Kalastan, perkaan ja valmistan järvestä pöytään asti itse.

Oletko huomannut muutosta vesistöjen puhtaudessa?
1960- ja 1970-luvuilla Leppäveden vesi oli tummempaa, vaikka kalat olivat silloinkin syöntikelpoisia. Järvet ovat puhdistuneet huomattavasti, kun vesien suojeluun on kiinnitetty huomiota teollisuudessa ja turvetuotannossa.

Kalastatko yksin vai yhdessä?
Nykyisin kalastan mielelläni etenkin lastenlasteni kanssa. He ovat innoissaan, kun kalaa tulee. Vien heitä varmoille saalispaikoille, niin into säilyy. He ovat kuitenkin jo oppineet, että toisinaan saa pettyä. Jännitys häviäisi, jos saalis olisi taattu.

Mikä on paras aika kalastaa?
Kaikissa vuodenajoissa on hyvät puolensa ja aina riittää katseltavaa ja koettavaa. Sydäntalvella saatan pitää taukoa, mutta kevättä kohti tahti kiihtyy. Jos verkot ovat järvessä, niitä on käytävä kokemassa päivittäin. Olen aamuvirkkuna usein viiden aikaan aamulla verkoilla, koska silloin on yleensä tyyni sää. Aamuhetket järvellä ovat erityisen hienoja.

Miten saaliit ovat muuttuneet vuosien varrella?
Lapsuudessani saalis oli lähinnä ahventa, lahnaa ja haukea. Viime vuosina kuha ja siika ovat lisääntyneet merkittävästi. Vetouistelulla saan välillä jalokalaa eli järvitaimenia.

Millainen on hyvä kalavesi?
Hyvässä kalavedessä ui monenlaisia kaloja, ja siellä voi kalastaa eri vuodenaikoina. Keväällä pyydykseen käyvät eri kalat kuin syksyisin riippuen kutuajoista. Hellejaksojen aikana kalaa joutuu etsimään eri tavalla.

Suositteletko kalastamista muillekin?
Kannattaa ehdottomasti kokeilla! Kalastus on mukava harrastus, missä pääsee ulos luonnon keskelle. Jyvässeutu tarjoaa hyvät mahdollisuudet kalastaa ja kalavedet ovat helposti saavutettavissa. Kannustan kaikkia vanhempia ja isovanhempia viemään lapsia kalaan, koska innostus tarttuu ja parhaiten oppii kädestä pitäen.

Ostatko kalaa?
Ostan välillä tuoretta kotimaista järvikalaa, oikeastaan vain muikkua. Se on maukas kala, jota saa kaupasta ympäri vuoden, ja siitä saa helposti monenlaista ruokaa.

Valmistatko itse kalastusvälineitä?
Muutaman oman vieheen ja katiskan olen tehnyt ja paunottanut verkkoja. Jatkossa haluan oppia lisää perhokalastusta ja sitomaan perhoja.

Ekopaasto innostaa suomalaisia mukaan kestävän kehityksen huomioivaan elämäntapaan, joka samalla hillitsee ilmastonmuutosta. Tänä vuonna Ekopaastossa vaalitaan vettä ja vesistöjämme. Paasto kestää tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen. Lue lisää: ekopaasto.fi

Artikkeli Kalanpyynti houkuttaa ja koukuttaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tuhkakeskiviikkona alkavassa Ekopaasto-kampanjassa kiinnitetään huomiota vedenkulutukseen.

Valtakunnallista Ekopaasto-kampanjaa vietetään 17.2.–3.4. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.

– Ajatuksena on muuttaa omia elämäntapojaan siten, että sillä olisi merkitystä ilmaston kannalta, sanoo Kirkkohallituksen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija ja rovasti Ilkka Sipiläinen.

Muutoksen ei paaston aikana tarvitse olla mikään radikaali. Joku voi jättää karamellit vähemmälle, toinen voi luopua lihasta, alkoholista tai virvoitusjuomista.

– Ihmiset voisivat miettiä, että mikä olisi itseä sitova asia, jota ilman kannattaa kokeilla olla. Se on yksi kristillisen paaston ajatus, että etsitään vapautusta sitouttavista tai orjuuttavista asioista, joihin liittyy itsekkyyttä tai ne eivät ole kestäviä luomakunnan kannalta.

Teemana vesi

Tämän vuoden Ekopaasto-kampanjan teemana on vesi. Mukana kampanjassa on muun muassa sitoutumaton säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG), joka tekee työtä Itämeren pelastamiseksi.

– Ilmastonmuutoksella on isot vaikutukset veteen niin Itämeressä, järvissä ja joissa. Itse olen kotoisin Saimaan rannalta ja aikuisikäni olen asunut Itämeren rannalla, jonne suurin osa Suomen vesistöistä päätyy.

Sipiläinen muistuttaa, että vesistöt eivät tottele maiden rajoja.

– Saimaa laskee Vuoksen kautta Laatokkaan ja Laatokka Nevan kautta Suomenlahteen. Se kuvastaa sitä, että meillä on Venäjän kanssa yhteinen vesistö ja meri.

Jos jättää kalliin viinin tai lihat ostamatta, niin säästyvän rahan voi sijoittaa johonkin sellaiseen kohteeseen, jolla on tarvetta jakamiselle.

Kerran kuussa kylvyssä

Ekopaasto-kampanja pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012, joten tämä vuosi on kymmenes kerta. Vuosien aikana kampanjassa on painotettu erilaisia ympäristöteemoja kristillisestä näkökulmasta sekä luterilaista paastoperinnettä.

– Tässä on myös yhteisvastuullinen ajatus, jossa mietitään yhteistä hyvää. Jos jättää kalliin viinin tai lihat ostamatta, niin säästyvän rahan voi sijoittaa johonkin sellaiseen kohteeseen, jolla on tarvetta jakamiselle.

Sipiläinen on osallistunut Ekopaastoon jo pitkään jättämällä lihan sekä alkoholin pois. Hän on myös kiinnittänyt huomiota veden käyttöön.

– Muutimme ensimmäisen Ekopaaston aikoihin asuntoon, jossa oli poreamme. Pidän vedestä kaikissa muodoissa ja silloin päätin, että säästän vettä ja käyn vain kerran kuussa porekylvyssä, vaikka houkutus käydä useammin oli suuri.

Sipiläinen on Ekopaaston innoittamana nyt jo kymmenen vuotta vähentänyt veden käyttöä.

– Kylpeminen tuhlaa vettä, mutta toki sitäkin pitää joskus tehdä, sillä ilolle pitää olla elämässä tilaa, Sipiläinen muistuttaa.

Seinäjoelle kehut

Sipiläinen asuu Laajasalossa ja normaaliaikana käy töissä Kirkkohallituksessa Etelärannassa. Nyt fatbike-polkupyörä on työmatkojen osalta pysynyt tallissa, sillä lähipäiviä on kertynyt viimeisen vuoden aikana vain muutamia.

– Olen Kirkkohallituksen kestävän kehityksen ja yhteiskunnan asiantuntijana eli vedän yhteiskuntatiimiä.

Sipiläinen on teologi ja opiskellut valtiotiedettä. Hän on vastuussa kirkon ympäristöjärjestelmän kehittämisestä ja Hiilineutraali kirkko -hankkeesta.

– Seinäjoen seurakunta on ollut esimerkillinen ympäristötyössä. He ovat olleet kirkon ympäristödiplomissa mukana jo pitkään hyvin korkealla intohimolla, Sipiläinen kehuu.

Ympäristödiplomista julkaistiin syyskuussa uusi laitos, joka johdattaa seurakunnat hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä.

– Kirkko palkkasi energia-asiantuntijan avustamaan seurakuntia, jotta muutetaan öljylämmitykset ympäristöystävällisimpiin ratkaisuihin. Se on avustus, joten sen vaikutus on noin viisi miljoonaa euroa.

Ekopaasto-kampanja

• Valtakunnallista Ekopaastoa vietetään 10. kerran 17.2.–3.4.2021.
• Teemana on puhdas vesi.
• Yhteistyökumppaneina ovat SYKE, Martat, HSY ja Baltic Sea Action Group.
• Suomen ev.lut. kirkon kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.
• Ekopaasto Facebookissa ja Instagramissa

Lue lisää : ekopaasto.fi evl.fi/ymparisto

Julkaistu Lakeuden Risti -lehden numerossa 1/2021.

Artikkeli Paasto irrottaa koukusta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.