VRP Keski-Suomi Oy:n vastaava työnjohtaja Jari Hellman kertoo, että korjaustyö on edennyt mukavasti ja suunnitelmien mukaan. Työt aloitettiin helmikuussa ja niiden on määrä tulla valmiiksi ensi vuoden maaliskuussa.

– Olemme täysin aikataulussa. Pahoja viivästyksiä tai suurempia yllätyksiä ei ole tullut vastaan. Ainahan näin massiivisissa projekteissa pientä probleemaa tulee, mutta isossa kuvassa kaikki sujuu hyvin, hän vakuuttaa.

Hellman on kokenut kirkkojen kunnostaja, sillä hän on mestaroinut Säynätsalon, Muuramen ja Taulumäen kirkkojen peruskorjaukset. Lisäksi kokemusta löytyy Jyväskylän kaupungintalon sekä Jyväskylän maalaiskunnan vanhan kunnantalon saneerauksesta.

– Jokainen vanha rakennus on oma tapauksensa, hän kertoo.

Saneerauksen edistymistä on voinut seurata Facebookista, jonne Korpilahden aluekappalainen Antti Koivisto on päivittänyt remontin vaiheita säännöllisesti. Hän kertoo olevansa tyytyväinen siihen, miltä kirkko näyttää, ja kuuntelee kiinnostuneena väliaikatietoja.

Korpilahden kirkon remontti käynnistyi, kun havaittiin, että kirkon torni oli painunut noin 40 senttiä alaspäin. Tornin vajoamisen myötä seinät olivat kallistuneet. Saumakohtiin syntyi samalla valumia ja katto alkoi vuotaa.

– Nyt katto ja seinät on tuettu, Hellman sanoo.

Kirkon julkisivua suojannut huputus otettiin pois lokakuun alkupuolella. Vaikka julkisivu onkin pitkälti valmis, sisätiloissa riittää vielä tekemistä, suunnitelmien mukaan noin puoleksi vuodeksi. Syy siihen, miksi rakenteet eivät ole pitäneet, on arvoitus.

– Luultavasti kyseessä on suunnitteluvirhe, Hellman arvioi.

Vaikka Korpilahden kirkkoa on aikojen saatossa entisöity ja korjailtu, nyt tehtävä saneeraus on isoin sitten vuoden 1837. Remontin kustannusarvio on 5,2 miljoonaa euroa.

Kirkon tornia tukevat massiiviset teräspalkit. Ne ovat tuoreimman remontin satoa.

– Palkit pitävät tornin pystyssä ja tukevat sitä, Koivisto selittää.

– Niiden asentaminen oli harvinaisen iso projekti, Hellman kertoo.

Mitä kaikkea on laitettu kuntoon? Lista on pitkä. Kirkon rakenteet, seinät ja katto on korjattu sekä vahvistettu. Seinien puuverhoilu on uusittu, pinnat maalattu, vesikatto vaihdettu ja kattorakenteita vahvistettu.

– Seuraavaksi puulattia pistetään kuntoon. Ikkunat ja penkit ovat myös kunnostettavina, Koivisto kertoo.

Tulipalojen varalle on asennettu kuivasprinklerijärjestelmä. Ylivieskan kirkkopalo opetti paloturvallisuudesta, ja sitä on mietitty entistä huolellisemmin. Myös turvajärjestelmää on tehostettu.

Kirkon tornin teräspalkituksen lisäksi seiniä on tuettu tukipuilla. Tukipuut pitävät kirkon seinät kasassa. Urakkaan on osallistunut päivittäin keskimäärin parikymmentä työntekijää, maalareita ja rakentajia.

– Huippuhetkinä työmaalla on ollut jopa kolmekymmentä henkilöä töissä, Hellman arvioi.

Museoviraston suojeluksessa olevat urut on suojattu perusteellisesti. Tilojen kosteus mitataan viikoittain. Kaikki tehdään alkuperäistä kirkon suunnittelua kunnioittaen.

– Alttari palautuu alkuperäiseen asuun, Koivisto kertoo.

Hellman haluaa mainita työmaainsinööri Veli-Matti Ahokkaan ja työmaamestari Tapani Hämäläisen.

– Heillä on ollut suuri merkitys projektin valmistumisen kannalta, hän sanoo.

Tiesitkö? Korpilahden kirkko

• Valmistunut vuonna 1827.
• Kirkko remontoitiin perusteellisesti jo vuonna 1837, toisen kerran vuonna 1927 Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesti ja seuraavat remontit tehtiin vuosina 1964 ja 1988.
• Kirkkoon mahtuu 850 ihmistä.
• Remonttia voi seurata Facebookissa: Korpilahden kirkon remontti.

Artikkeli Korpilahden kirkon ryhti oikaistiin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.